Kehityskysymysten asiantuntijajärjestö Kepan selvityksen mukaan suomalaisissa kehitysyhteistyöjärjestöissä tehdään vuosittain noin 90 000 tuntia vapaaehtoistöitä.
Lisäksi järjestöt keräävät yksityisiltä henkilöiltä vuosittain noin 90 miljoonaa euroa lahjoituksia ja valtiolta ne saivat kehitysrahoitustukea 110 miljoonaa euroa.
Kepa kuitenkin varoittaa, että järjestöt eivät pysty paikkaamaan kehitysrahoituksen leikkauksia lahjoitusvaroin. Varainhankintaa tehdään Kepan mukaan jo nyt järjestöjen toimintakyvyn äärirajoilla.
– Uudessa hallitusohjelmassa kehitysyhteistyön määrärahoihin esitetään 43 prosentin leikkausta. Leikkaus on astumassa voimaan jo vuodenvaihteessa, mikä järjestöjen mukaan vaarantaa Suomen tekemän pitkäjänteisen ja vaikuttavan työn tulokset, Kepan tiedotteessa todetaan.
Kepan laskelmien mukaan yksi euro julkista tukea järjestöille tuo melkein kaksi euroa kehitysyhteistyöhön. Viime vuonna järjestöt kanavoivat kehitysyhteistyöhön yli 200 miljoonaa euroa.
”Huomio siirtyy kehitystyöstä varainhankintaan”
Kepan ohjelmajohtajan Outi Hannulan mukaan rahoituksen painopisteen siirtyminen yhä enemmän lahjoituksiin lisää kilpailua.
– Tällöin huomio siirtyy kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta mahdollisimman tehokkaaseen varainhankintaan ja työ vaarantuu sellaisten aiheiden parissa, jotka eivät ole lahjoittajien suosiossa. Tilanne vaikeuttaa myös niiden pienten järjestöjen työtä, joilla ei ole varaa kalliisiin mainoskampanjoihin, Hannula toteaa.
Järjestöillä on Kepan mukaan nyt suuria odotuksia yritysyhteistyöstä. Kepa kuitenkin huomauttaa, että yhteistyön haasteena on löytää toimintamuotoja, joissa arvopohja, kestävän kehityksen periaatteet ja voitontavoittelu yhdistyvät.
Toistaiseksi yritysten rooli järjestöjen varainhankinnan tuloista on vain noin kolme prosenttia.