Keskustan eduskuntaryhmän mielestä valtiovarainministeriön tilannekuva Suomen taloudellisesta tilasta on oikea, ellei kasvua saada nopeutettua.
– Emme voi kuitenkaan tyytyä ennustettuun talouskasvuun, vaan yhteiskuntasopimuksella ja muilla vaikuttavilla kasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukevilla toimilla kasvua on nopeutettava, keskusta toteaa hallitustunnustelija Juha Sipilälle (kesk.) jättämissään vastauksissa.
Keskustan eduskuntaryhmän mielestä lisävelkaantuminen on lopettava 6–7 vuoden kuluessa. Alkaneen eduskuntavaalikauden aikana valtiontalouden todellinen alijäämä tulee painaa alle kahden miljardin euron ja kuntatalouden alijäämä noin miljardiin euroon.
Tavoitteen toteutuminen edellyttää valtiontalouteen arviolta noin 2–3 miljardin euron nettosäästöjä. Kuntataloutta on sopeutettava noin miljardilla eurolla. Lisäksi julkisen sektorin tuottavuuden on parannuttava 0,5 prosenttia vuodessa. Tämä edellyttää muun muassa byrokratian purkamista ja normien väljentämistä.
Jos yhteiskuntasopimuksella ei saavuteta asetettuja tavoitteita, joudutaan keskustan mukaan etsimään jopa miljardin euron lisäsäästöt kuluvalla vaalikaudella.
Valtiovarainministeriön virkamiesten arvion mukaan julkisen talouden sopeutustarve eduskuntavaalikauden aikana on kuusi miljardia euroa, josta neljä miljardia kohdistuu valtiontalouteen ja kaksi miljardia kuntatalouteen.
Säästöjä elinkeinotuista, lisää rahaa puolustukseen
Keskustan eduskuntaryhmä esittää säästötoimenpiteiksi, että budjettiperusteisia indeksikorotuksia jätetään tekemättä siten, että säästö on miljardi euroa vuoden 2019 tasossa. Sosiaalietuudet nousevat maltillisen tuloratkaisun verran. Jäädytys ei kosketa työ- ja yrittäjäeläkkeitä.
Kuntien valtionosuuksia koskevat säästöt edellyttävät, että kunnilta karsitaan vastaavalla tavalla ja todennetusti lakisääteisiä tehtäviä ja muita velvoitteita.
Muun muassa elinkeinoelämän tuista säästetään 300 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella säästetään valtion budjettimenoista 200 miljoonan euroa. Kehitysyhteistyövaroista tai vaihtoehtoisesti edustusverkostosta säästetään 200 miljoonaa euroa.
Keskustan on valmis lisäämään menoja 300 miljoonalla eurolla, jotka kohdistetaan puolustusvoimiin, omaishoidontukeen, sotaveteraaneihin, takuueläkkeeseen, lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotipalveluihin.
Nettomääräisesti säästölista on kaksi miljardia euroa.
Veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille
Keskusta ilmoittaa hyväksyvänsä linjauksen, ettei kokonaisveroaste saa nousta. Keskusta esittää verojärjestelmän sisällä noin 800 miljoonan euron liikkumavaraa. Veronkevennyksillä kannustetaan työntekoa, yrittäjyyttä ja yritystoimintaan liittyvää riskinottoa.
Jos saadaan aikaan kilpailukykyä ja kasvua edistävän palkkaratkaisun, voidaan työtulojen verotusta keventää työtulovähennystä korottamalla. Kevennys kohdentuu erityisesti pieni- ja keskituloisille (450 miljoonaa euroa). Keskustan eduskuntaryhmä haluaa estää sosiaalietuuksien jäädytyksistä aiheutuvan eläkkeensaajien verotuksen kiristymisen.
Muita keskustan eduskuntaryhmän esittämiä verotusta keventäviä toimenpiteitä ovat yrittäjävähennys (120 miljoonaa euroa), jakamattoman voiton varausjärjestelmä (75 miljoonaa euroa), omaisuuden luovutuksessa syntynyt tappio vähennyskelpoiseksi pääomatuloista (10 miljoonaa euroa), perintö- ja lahjaveron kevennys (65 miljoonaa euroa), pörssiyhtiöiden osinkojen verovapaus 1 000 euroon saakka (60 miljoonaa euroa), ikäihmisten terveydenhoitopalvelut kotitalousvähennyksen piiriin sekä yksinelävien kotitalousvähennyksen parantaminen (20 miljoonaa euroa).
Veronkevennysten rahoittamiseksi keskustan eduskuntaryhmä on valmis tiivistämään yritysveropohjaa yhteensä 300 miljoonalla eurolla. Tuloverotukseen liittyviä verovähennysoikeuksia rajataan yhteensä 250 miljoonalla eurolla. Rajoitukset kohdistetaan siten, etteivät ne vaikeuta työn tekemistä. Ympäristöverotuksen veropohjaa laajennetaan ja korotetaan verotasoja, kuten kivihiilen erityistä lisäveroa, jätteiden verotusta ja jätteiden polton verottamista.
Lisäksi keskustan eduskuntaryhmä haluaa korottaa tupakkaveroa.
Digitalisaatiolla ja biotaloudella vauhtia kasvuun
Keskustan eduskuntaryhmän tavoitteena on, että kasvua saadaan vauhditettua ennustetuista luvuista. Tämä edellyttää uskottavaa yhteiskuntasopimusta sekä yritysten uudistumista ja innovaatioiden edistämistä.
Digitalisaation, kuten kansallisen palveluväylän, tuomat mahdollisuudet on hyödynnettävä. Keskusta edellyttää, että biotalouden vauhdittaminen on yksi hallituksen strateginen kärkihanke. Yritysten sääntelyä on kevennettävä ja kilpailun edellytyksiä vahvistettava. Työllistävä asuntopolitiikka tarvitsee uusia avauksia monipuolisen asuntotuotannon turvaamiseksi. Rakentaminen tarvitsee kaavoituksen ja luvituksen nopeuttamista.
Lisäksi keskusta esittää kasvua kasvurahastoa, ensimmäisen työntekijän palkkatukea sekä byrokratian karsintaa ja normien purkamista. Keskusta kannustaisi yrittäjäksi ryhtymistä mahdollistamalla työntekijän irtisanomiskorvauksen maksamisen tuloverottomana alkupääomana mahdolliseen uuteen yritykseen sekä ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan käytön määräaikaisena uudenlaisena starttirahana, jos työtön ryhtyy yrittäjäksi.
Työntekoon keskusta kannustaisi perustulokokeilulla sekä pieni- ja keskituloisten tuloveron kevennyksellä.
Väylähankkeita varten Valtion Infra Oy
Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että perusväylänpidon rahoitusta korotetaan 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. Yksi keino on siirtää kehittämishankkeiden toteuttamista sekä rahoittamalla suuria väylähankkeita perustettavan Valtion Infra Oy:n kautta.
Infra Oy:n tulopohjaa vahvistetaan esimerkiksi ottamalla käyttöön öljyn hintaan sidottu polttoaineen maksu ja ulkomaiselta rekkaliikenteeltä tienkäytöstä perittävä aikaperusteinen vinjettimaksu.
Tavoitteena maakuntahallinto ja -vaalit
Eläkeuudistusta keskusta on sitoutunut viemään eteenpäin työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla.
Sote-uudistuksesta keskustan eduskuntaryhmä toteaa pitävänsä ensisijaisena valmistelun perustana maakuntapohjaista ratkaisua. Ryhmän mielestä tavoitteena tulee olla, että sote-järjestämislaki annetaan eduskunnalle vuoden 2016 aikana riittävine rahoitusratkaisuineen.
– Sote-valmistelu tulee tarvittavilta osiltaan yhteensovittaa aluehallinnon uudistamistyön kanssa.
Keskustan eduskuntaryhmän tavoitteena on selkeä kolmiportainen, tehokas ja kansanvaltainen hallinto (valtion keskushallinto, alueet ja kunnat), joiden kesken toimivalta, vastuu ja resurssit on selkeästi määritelty.
Alueellista kehittämistä ja toimivaltaa edellyttävät tehtävät kootaan alueellisesti valitun kansanvaltaisen maakuntahallinnon vastuulle. Tämä antaa puitteet esimerkiksi tietojärjestelmien yhteensovittamiselle ja digitalisaation hyödyntämiselle, joilla on keskeinen merkitys valtion, aluehallinnon ja kuntien tuottavuustyössä.
Keskushallintoa ja sen roolia alueiden kehittämiseen liittyvissä asioissa on kevennettävä huomattavasti. Alueelliset erityispiirteet tulee huomioida esimerkiksi Helsingin seudulla, jossa maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan seudullinen ratkaisumallinsa.
Valtion aluehallinnolle jäisivät vain välttämättömimmät tehtävät.