Keskusta on julkaissut tänään tiistaina linjauksensa kuntapalveluiden turvaamiseksi.
Keskusta arvioi, että heidän esittämillään toimilla kestävyysvajetta saataisiin kurottua umpeen yli kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Valtiovarainministeriö on arvioinut kestävyysvajeen suuruudeksi yhdeksän miljardia euroa.
Suurin säästöpotentiaali löytyy sosiaali- ja terveydenhuollosta. Keskustan mukaan puolueen esittämällä kotikunta–maakunta-mallilla saataisiin yhteensä 1,3 miljardin euron säästöt.
Ensi vaiheessa sairaanhoitopiireille ja maakunnille siirrettäisiin perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja vaativa sosiaalitoimi vuonna 2014.
Toisessa vaiheessa kotikunta–maakunta-mallissa toteutuisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio vuosina 2015–2017. Hoitoketjut yhtenäistyisivät, osaoptimoinnista siirryttäisiin kokonaisvastuuseen ja riittävä erikoistuminen mahdollistuisi. Järjestäjien määrä laskisi 300:sta 20:een. Keskustan mukaan näin säästyisi ainakin 250 miljoonaa euroa. Lisäksi siirtymällä laitospainotteisuudesta kotihoitopainotteisuuteen syntyisi 200 miljoonan euron säästöt.
Terveydenhuollon tietojärjestelmien yhtenäistämisellä ja käytettävyyden parantamisella voitaisiin säästää vuosittain ainakin 200 miljoonaa euroa. Monikanavarahoituksesta yksikanavaiseen rahoitukseen siirtymällä säästettäisiin 150 miljoonaa euroa. Lisäksi päällekkäisyyksiä purkamalla, kilpavarustelun ehkäisyllä sekä erityisen vaativan hoidon voimakkaalla erikoitumisella ja työnjaolla säästettäisiin 100 miljoonaa euroa.
Kolmannessa vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon omaehtoisella kehittämistyöllä olisi löydettävissä vielä 400 miljoonan euron säästöt vuosina 2018–2020. Kehittämistyöksi keskusta listaa muun muassa painopisteen siirtämisen sairaudenhoidosta terveyden edistämiseen, johtamisjärjestelmien uusimisen, terveyden mittaamiseen toimenpiteiden sijaan ja työterveyshuollon roolin kehittämiseen kohti alkuperäistä tehtäväänsä.
Lähes kaksi miljardia pois kunnilta
Kuntien tehtäväksi jäisi keskustan kotikunta–maakunta-mallissa huolehtia muun muassa esi- ja perusopetuksesta, perustason sosiaalipalveluista, päivähoidosta, kulttuurista, kirjastoista, asumisesta ja kaavoituksesta ja paikallisesta infrastruktuurista.
Kuntien normeista keskusta löytäisi 500 miljoonan euron säästöt väljentämällä kuntapalvelujen pätevyysnormeja ja lisäämällä ammatillista joustoa (200 milj. euroa), luopumalla lakisääteisten tehtävien yksityiskohtaisesta sääntelystä (200 milj. euroa) ja korottamalla palvelumaksuja (100 milj. euroa).
Kuntien tehtävistä keskusta saisi aikaan 300 miljoonan euron säästöt muun muassa luopumalla kotihoidontuen kiintiöimisestä (100 milj. euroa) ja oppivelvollisuusiän nostosta (100 milj. euroa) sekä karsimalla aikuisten hammashuollon kuluista (25 milj. euroa).
Lisäksi prosesseja ja johtamista parantamalla säästyisi 550 miljoonaa euroa. Kotikunta–maakunta-mallin ansiosta hallinto kevenisi, byrokratia vähenisi, kuntasektorin kilpailukyky paranisi ja palveluiden saatavuus turvattaisiin (säästö 300 miljoonaa euroa). Yhteisillä tietoverkoilla ja palveluväylällä säästettäisiin 200 miljoonaa euroa.
Lisäksi kuntien omalla kehitystyöllä säästettäisiin vielä 400 miljoonaa euroa vuosina 2018–2020.
Miljardi valtion rahoitettavaksi
Kunnilta valtiolle siirrettäisiin muun muassa perustoimeentulotuen maksatus (650 milj. euroa), omaishoidontuki (120 milj. euroa) ja lasten kotihoidontuki (310 milj. euroa). Näin saataisiin yli miljardin säästöt kunnille. Nettosäästö julkiselle sektorille olisi keskustan arvion mukaan 100 miljoonaa euroa ja syntyisi toimintojen tehostumisen myötä.