Keskusta ja perussuomalaiset menettävät kannattajia etenkin SDP:hen. Perussuomalaisten äänestäjiä loikkaa myös eduskunnan ulkopuolisiin puolueisiin tai nukkuvien puolueeseen. Kokoomus menettää äänestäjiä toisaalta vihreille, toisaalta perussuomalaisille.
Tiedot käyvät ilmi ajatuspaja e2:n tuoreesta kyselytutkimuksesta. Tutkijat Ville Pitkänen ja Jussi Westinen selvittivät, miten yhtenäinen nykyhallitus on äänestäjien asenteiden perusteella ja onko suomalaisten totuttava tehottomiin hallituksiin. Tutkimus käsittelee koko äänestäjäkuntaa, ei pelkästään puolueiden jäseniä.
Puoluekannatukset ovat 2000-luvulla heilahdelleet aiempaa enemmän, ja erityisesti perussuomalaisten kannatuksen vaihtelu on tuonut eloa puoluekenttään. Tällä vaalikaudella etenkin oppositiopuolueet vihreät ja SDP ovat nostaneet kannatustaan hallituspuolueiden kustannuksella.
Keskusta toisaalta menettää kannattajia koko ajan, toisaalta saa uusia tilalle. Keskustan hylkääjät siirtyvät vasemmistopuolueisiin, etenkin SDP:hen mutta myös vasemmistoliittoon ja vihreisiin.
– Keskustasta vihreisiin ja vasemmistoon siirtyneet vastustavat leikkauksia, ovat huolestuneita eriarvoistumisesta ja uskovat, ettei Suomessa pärjää enää yritteliäisyydellä ja ahkeruudella, tutkijat toteavat.
Kokoomuksen suuntaan keskustasta ei juuri tapahdu liikettä. Tutkijoiden mukaan monet keskustan kannattajat kokevat hallituspolitiikan liian oikeistolaiseksi.
Kokoomuksessa puolestaan on ristivetoa oikealle ja vasemmalle. Tyytymättömiä ovat sekä arvoliberaalit että -konservatiivit.
Vihreisiin siirtyvät ne, jotka vastustavat leikkauksia ja julkisen sektorin säästöjä. Kaksi kolmasosaa näistä loikkaajista on naisia, ja tutkijat toteavatkin, että naiset ovat miehiä enemmän huolissaan julkisista palveluista ja globaaleista ongelmista, ja he kokevat saavansa vihreissä enemmän vastinetta näille toiveilleen.
Perussuomalaisten kannattajiin siirtyy kokoomuksesta ennen kaikkea miehiä. Siirtymistään he perustelevat toteamalla, että valtion tulisi pitää huolta ennen kaikkea syntyperäisistä suomalaisista. He myös toteavat, että EU-velvoitteet eivät ole Suomelle hyväksi.
Perussuomalaiset hajoaa moneen suuntaan, mihin on useita syitä, tutkijat toteavat.
Osa on pettynyt Suomen maahanmuuttopolitiikkaan, mikä ajaa heitä eduskunnan ulkopuolisiin puolueisiin. He ovat useimmiten miehiä, joiden mielestä maahanmuuttajien kotouttaminen on rahan haaskausta. He ovat usein pettyneitä demokratiaan ylipäänsä.
Perussuomalaisista vasemmistopuolueiden taakse siirtyvät ne, jotka vastustavat julkisen sektorin leikkauksia. Muuttoliikettä lisää se, että perussuomalaiset puolueena tukee yhä vahvemmin leikkauspolitiikkaa, Pitkänen ja Westinen toteavat.
Heidän mukaansa nykyinen hallitus, johon kuuluvat keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus, on perinteisellä vasemmisto-oikeisto-akselilla mitattuna yhtenäisin pitkään aikaan. Kaikki puolueet lukeutuvat oikeistoon, kun taas suuret oppositiopuolueet edustavat yhä selvemmin vasemmistoa, onhan vihreätkin vasemmistolaistunut viime aikoina.
Silti hallituksen kannattajat ovat varsin hajallaan. Tutkijoiden mukaan heitä yhdistää vain kolme asiaa.
Ensinnäkin he hyväksyvät ankaratkin säästötoimet, jos niillä saadaan parannettua julkisen talouden tilaa. Toiseksi heidän mielestään Suomi panostaa jo riittävästi globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Kolmanneksi kaikkien kolmen puolueen kannattajat sanovat, että vapaaehtoista maanpuolustusta tulee tukea nykyistä enemmän.
Näissä kolmessa kysymyksessä myös hallitus- ja oppositiopuolueiden väliset näkemyserot ovat selvät, sanovat Pitkänen ja Westinen.
Hallituspuolueiden kannattajia jakavat muun muassa maahanmuuttopolitiikka, EU-suhteet, Venäjä-suhteet, työurien pidentäminen ja koko maan pitäminen asuttuna.
– Istuvan hallituksen kannattajilla on enemmän erottavia kuin yhdistäviä politiikan teemoja, ja sama pätee oppositioon.
Tutkimuksessa haastateltiin 4 705:ä suomalaista. Heille esitettiin 39 väittämää, joihin he ottivat kantaa viisiportaisella asteikolla. Tutkimus tehtiin keväällä 2016.