Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) ehdottaa, että aluetuet otetaan pois EU:n budjetista ja siirretään yksittäisten jäsenmaiden vastuulle.
– Alue- ja rakennepolitiikka voitaisiin ottaa kokonaan EU:sta pois tai ainakin merkittävä osa siitä. Se on sellaista puuhaa, että ilman muuta merkittävä siivu voitaisiin palauttaa takaisin jäsenvaltioihin.
EU rahoittaa jäsenmaiden aluepolitiikkaa kahdesta rahastosta, aluekehitysrahastosta (EAKR) ja koheesiorahastosta. Aluetukiin käytetään noin kolmannes EU:n koko budjetista, joka on noin 145 miljardia euroa. Aluetukien avulla EU pyrkii tasoittamaan taloudellista eriarvoisuutta eri alueiden välillä. Suomessa aluekehitysvaroja käytetään myös maataloustukiin.
Pekkarisen mielestä EU:lle voitaisiin jättää ohjeistamisen rooli aluetukirahojen käytössä.
– Sen rahan pyörittämisessä Brysselin kautta ei ole järkeä.
Pekkarinen muistuttaa, että neuvotteli itse Suomen aluetuista silloin, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Hän on myös istunut kahdeksan vuotta aluetukien käytöstä vastaavana ministerinä.
Pekkarinen esitteli näkemyksensä eduskunnassa Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa, jossa pohdittiin, tiivistyykö vai hajaantuuko EU.
Hän otti kantaa myös euroalueen tiivistämiseen ja kommentoi komission suunnitelmia ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ehdotuksia. Yksi näistä on, että euroalueelle perustetaan oma valtiovarainministeri.
Pekkarinen vastustaa ehdotusta, koska hänen mukaansa tämä ministeri vastaisi toimistaan EU-parlamentille eikä jäsenmaille. Hän arvioi, että malli muuttaisi EU:n toimintaa perustavalla tavalla ja lisäisi sellaista yhteisvastuuta, jota hän ei kannata.
– Se olisi erittäin iso ja väärä ratkaisu, jolle tielle Suomen ei pidä missään tapauksessa lähteä.
Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) ilmoitti kannattavansa EU:n integraatioita silloin, kun se koskee yritysveron minimitasoa, tai sosiaaliturvan ja työntekijöiden oikeuksien parantamista.
– Jos tämä on liittovaltiokehitystä, me kannatamme sitä. Mutta jos sotilaallinen yhteistyö on liittovaltiokehitystä, siihen me suhtaudumme kriittisesti.
Arhinmäki muistutti, että liittovaltio merkitsee eri ihmisille eri asioita, ja kaikki käsittävät sen omalla tavallaan. Samaa mieltä oli RKP:n Stefan Wallin.
– Jotkut vastustavat EU:ta, jossa on integraatioita. Se on vähän kuin vastustaisi lehmää, jolla on utareet. Utareet ja lehmä liittyvät toisiinsa samalla tavoin kuin EU ja integraatio. Utareista voi tulla jotain hyvääkin, Wallin pohdiskeli.