Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen katsoo, että suomalainen kirjapainoala ja media ovat olleet keskeisimpiä toimijoita menneiden vuosikymmenten vaalirahoituksessa.
Korhonen viimeistelee paraikaa Maan tapa -väitöskirjaansa, jonka on määrä valmistua kevääseen 2015 mennessä.
Korhonen on tutkinut keskeisimpien puolueiden ja läheisjärjestöjen tilinpäätökset noin 1960-luvulta 1990-luvun alkupuolelle.
Tuleeko väitöskirjassa uusia paljastuksia?
– Tulee.
Keskeisimpinä vaalirahatoimijoina hän pitää suomalaista kirjapainoalaa ja mediaa.
Sanomalehti saattoi periä yritykseltä ylisuuren laskun, josta loppuosan sai hyödyntää puolue.
– Suomalainen vaalirahakäytäntöhän on aikaisempina vuosikymmeninä hyvin pitkälti ollut väärennettyjä laskuja ja vääriä kirjanpitoja, Korhonen katsoo Nykypäivän ja Verkkouutisten haastattelussa.
Korhonen kertoo saaneen haltuunsa myös listan 28 toimittajasta, jotka saivat 70–80-luvuilla ”merkittäviä taloudellisia etuja” elinkeinoelämältä.
Hän ei ole vielä varma, tuleeko tämä osaksi väitöskirjaa.
Kirjanpidot täysin avoimiksi
Uudella vaalirahoituslainsäädännöllä on pyritty tukkimaan menneisyyden porsaanreikiä.
Korhosen mielestä paljon on vielä tekemättä:
– Jos suomalainen vaalirahoitus halutaan saattaa korruptiosta vapaaksi, se vaatisi ehdottomasti kirjanpitojen aukaisemista jokaisen kohdalla, joka asettuu ehdokkaaksi.
Ainakin suurimmissa vaaleissa kaikkien vaalibudjetit toimitettaisiin näin automaattisesti valtiontalouden tarkastusviranomaisille.
Viime vuosien vaalirahakohun keskiössä ollut Korhonen kiistää, että keskeisin motiivi väitöskirjalle olisi henkilökohtainen halu pyrkiä suhteuttamaan asioita.