Keskustan neuvottelija myöntää: Kertamenoista luopuminen vaikeaa

Iso osa hallituksen 'kertaluontoisista' menoista on Vesa Vihriälän mukaan vaikeita purkaa.

Ekonomisti Vesa Vihriälä muistuttaa, että hallituksen mukaan puolet 60[nbsp]000 työpaikan tavoitteen saavuttamiseen tarvittavista toimenpiteistä pitää olla valmiina elokuun 2020 budjettiriihessä.

– Ellei näin ole, budjettiriihessä arvioidaan aiemmin päätettyjä menolisäyksiä. Tämä arviointi tuskin voi tarkoittaa muuta kuin menolisäyksien perumista tai supistamista, Vihriälä kommentoi kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) blogikirjoituksen kommenttiosiossa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Entinen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä toimi aiemmin pääministeri Juha Sipilän (kesk.) valtiosihteerinä. Hän oli mukana

Vesa Vihriälä. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

hallitusneuvotteluissa keskustan edustajana talouden ilmiöpöydässä.

Kirjaus menojen uudelleenarvioinnista löytyy hallitusohjelman sivulta 18.

– Sivulla 18 todetaan, että hallitus sitoutuu tarkastelemaan HO:n toimenpiteitä uudelleen, mikäli niiden toteuttaminen vaarantaisi julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Toisaalta on jo edellä mainittu viittaus, että vuoden 2020 budjettiriihessä arvioidaan aiemmin päätettyjä menolisäyksiä, ellei työllisyystavoitteen mukaisista toimista puolet ole valmiina.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ekonomisti suhtautuu työllisyystavoitteen toteutumiseen epäilevästi.

– Ohjelma ei todellakaan sisällä konkreettisia työn tarjontaa lisääviä ja työvoiman kohtaantoa parantavia toimia, jotka voisivat vaikuttaa 2023 mennessä. Kertaluonteisiksi luonnehdituista menoista iso osa on sellaisia, joista luopuminen vuonna 2023 olisi joko hölmöä tai ainakin poliittisesti vaikeaa. Jo näiden menojen jääminen voimaan riittää tasapainotavoitteen romuttumiseen, vaikka työllisyysastetavoite saavutettaisiinkin, Vihriälä varoittaa.

Mainos