Presidentti Vladimir Putin on jo pitkään syyttänyt Natoa Venäjän saartamiseen tähtäävästä strategiasta. Puolustautuakseen väittämäänsä uhkaa vastaan Venäjä on katsonut olevansa oikeutettu vaatimaan puskurivyöhykettä, joka käytännössä tarkoittaisi uutta etupiirijakoa Euroopassa.
– Sen tavoitteena on vahingoittaa kylmän sodan jälkeistä turvallisuusarkkitehtuuria omien ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteidensa saavuttamiseksi Euroopassa ja muualla. Moskovalla on kannustin jatkaa sapelinkalistelun tiellä ja testata lännen kipukynnystä sekä konventionaalisten että epäkonventionaalisten provokaatioiden keinoin, ranskalaistutkija Mathieu Boulègue kirjoittaa arvostetun brittiläisen Chatham House -ajatushautomon julkaisemassa kommentissa.
Venäjän toiminta on Boulèguen mukaan lisännyt sotilaallisten ja poliittisten virhearvioiden riskiä tilanteessa, jossa Venäjän ja Naton keskinäisistä jännitteistä on tullut uusi normaalitila. Naton jäsenmaiden vaikeudet löytää yhteistä linjaa siitä, miten tilanteeseen pitäisi reagoida, saattavat olla omiaan houkuttelemaan Venäjää uusiin horjuttamisoperaatioihin.
Ilmeisen vaaralliselta vaikuttavan umpikuja-asetelman laukaisemiseksi Boulègue esittää Naton ja Venäjän välistä ”näkemyserojen vuoropuhelua”. Dialogia dialogin itsensä vuoksi hän pitää käytännössä hyödyttömänä.
– Venäjän kanssa käytävän vuoropuhelun pitäisi alkaa siitä, että tutkitaan keskinäisten ristiriitojen lähteitä suhteiden parantamisen edellytyksenä. Tällä tavoin voitaisiin vähentää molempien osapuolten taipumusta yllättyä toistensa kynnyskysymyksistä tai yhteensovittamattomista ulkopoliittisista näkemyksistä, Boulègue sanoo.
– Tämä ei ole ratkaisu näkemyseroihin sinänsä, mutta auttaa näkemään nämä asiat selkeämmin.
Rivit on syytä suoristaa
Boulègue kehottaa Nato-maita myös liittokunnan sisäiseen keskusteluun siitä, mitä ne Venäjä-suhteiltaan odottavat.
– Päämääränä olisi vähentää Venäjän mahdollisuuksia vahingoittaa Naton intressejä ja toivottavasti myös pakottaa Kreml arvioimaan uudelleen niitä haittoja ja hyötyjä, joita sen vihamieliset toimet Venäjälle itselleen aiheuttavat, Boulègue sanoo.
– Jo pelkästään se, että määriteltäisiin pelin säännöt – millainen Venäjän toiminta on hyväksyttävissä ja millainen ei – olisi hyvä alku.
Mitä Naton sisäisen keskustelun johtopäätökset lopulta ovatkaan, Kreml tulee Boulèguen mukaan todennäköisesti tulkitsemaan ne jälleen uudeksi uhaksi Venäjän intresseille. Se ei kuitenkaan saisi pidätellä Natoa ryhtymästä kaikkiin niihin toimiin, jotka se itse katsoo välttämättömiksi.
– On olemassa todellinen riski kävellä unissaan konfliktiin Venäjän kanssa, hän toteaa.
Naton Euroopan-joukkojen komentaja, kenraali Curtis Scaparotti on hänen mukaansa oikeassa todetessaan, että Naton ja Venäjän keskusteluyhteys on tällä hetkellä jopa huonompi kuin kylmän sodan aikana.