EU-parlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk.) pitää EU:n Brexit-neuvottelija Michel Barnierin asettamaa aikataulua kireänä.
– Se on kyllä erittäin kova aikataulu. Britannialla ei ole vielä selkää kuvaa neuvotteluista, eikä ole EU:llakaan, hän sanoo.
Barnier on ilmoittanut, että EU:n ja Britannian pitää saada neuvottelut päätökseen viimeistään lokakuussa 2018. Neuvottelut eivät ole vielä edes alkaneet, koska Britannia ei ole jättänyt eroilmoitustaan. Maan pääministeri Theresa May on luvannut, että hallitus jättää ilmoituksen ensi maaliskuussa.
Tästä seuraisi, että neuvotteluaikaa jää vain puolitoista vuotta. Jäätteenmäki huomauttaa, että kun Grönlanti aikanaan erosi, neuvottelut alkoivat vuonna 1982 ja päättyivät 1985. Grönlanti ei edes ole itsenäinen valtio, vaan Tanskalle kuuluva itsehallintoalue.
– Silloinkin neuvoteltiin kolme vuotta, vaikka silloin kyseessä oli vain kalastuspolitiikka.
Brexit-neuvotteluissa pitää puolestaan käydä läpi suuri määrä politiikan osa-alueita, kuten maatalous-, alue-, kalastus-, ympäristö- ja ilmastopolitiikat.
Yksi suuri kysymys on, kuka maksaa brittiläisten EU-virkamiesten eläkkeet. EU:sta eläkkeelle jääneitä brittejä on tällä hetkellä 1 730.
EU:n yhteenlasketut eläkevastuut kohoavat noin 60 miljardiin euroon. Britannian, kuten muidenkaan jäsenmaiden, osuutta ei ole jyvitetty. EU:lla ei ole eläkerahastoa virkamiehille.
Britannia on todennut, että EU:n täytyy maksaa virkamiestensä eläkkeet. EU puolestaan vastaa, että brittivirkamiehet on palkattu silloin, kun Britannia on kuulunut EU:hun ja kun Britannian on luvannut maksaa oman osuutensa eläkkeistä.
Yksi vaihtoehto ratkaista kiista on, että Britannia jatkaa jäsenmaksun maksamista, vaikka se ei enää kuuluisikaan EU:hun. Tämä takaisi sille myös pääsyn EU:n sisämarkkinoille.
Barnierin asettaman tiukan aikataulun yhtenä syynä ovat lähestyvät EU-vaalit.
Vuonna 2019 EU-parlamentiin valitaan 751 jäsentä. Tällä hetkellä brittimeppejä on 73.
Jos Brexit-neuvottelut ovat kesken vielä kesällä 2019, voi syntyä tilanne, jossa Britannia on ilmoittanut erostaan, mutta valitsee silti omia edustajiaan EU-parlamenttiin.
Kokoomusmeppi Henna Virkkusen mukaan Britannian voisi siinä tilanteessa vapaaehtoisesti jättää valitsematta edustajia EU-parlamenttiin.
– Jo nyt on aika erikoinen tilanne, mikä heidän meppiensä mandaatti on, hän huomauttaa.
Britannian korkein oikeus ottaa todennäköisesti tammikuussa kantaa siihen, pitääkö Britannian parlamentin saada päättä EU-erosta, vai voiko maan hallitus tehdä sen omalla ilmoituksellaan. Alempi oikeusaste katsoi viime kuussa, että parlamentilla on oikeus ottaa kantaa neuvotteluihin.
EU-parlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) ennustaa, että parlamentin väliintulo mutkistaa Brexitiä.
– On täysin mahdollista että parlamentin ylähuone ottaa aikalisän. Siellä on paljon riippumattomia edustajia, jotka voi toimia vähän vapaammin kuin alahuone.
Ylähuoneen jäseniä ei valita vaaleissa, vaan he joko perivät paikan tai saavat sen asemansa puolesta. Ylähuoneen jäseniä ovat muun muassa Englanninkirkon piispat.
Hautalan mukaan Brexit mutkistuu koko ajan, ja lähes joka päivä löytyy uusi mutka, joka jarruttaa sen toteutumista.
– Minä haluan nähdä, toteutuuko Brexit ainakaan siinä muodossa kuin kovan linjan kannattajat haluavat.
Suomen entinen EU-suurlähettiläs Jan Store ennustaa, että Britannia ei lopulta eroa EU:sta.
– On hyvin mahdollista, ettei Brexit koskaan toteudu. Ellei ero etene, brittien mieli voi muuttua parlamenttivaalien yhteydessä vuonna 2019. Se olisi niin Britannian, EU:n kuin Suomenkin etujen mukaista, Store kirjoittaa Helsingin Sanomissa.
Edit. 13.12.: Alkuperäisessä tekstissä todettiin virheellisesti, että Britannian osuus eläkevastuista olisi 60 miljardia euroa. Todellisuudessa kuvaa koko EU:n eläkevastuita.