Etelä-Korean hallitus on ilmoittanut, että Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-unin ja etelän presidentti Moon Jae-inin perjantaina järjestettävän kokouksen tavoitteena on rauhansopimus, joka muodollisesti päättäisi Korean sodan.
– On epärealistista ja harhaluuloista toivoa, että Kim Jong-un tarjoaa etelälle todellista rauhaa, toteaa American Enterprise Institute -ajatushautomon ekonomisti Nicholas Eberstadt The New York Timesin julkaisemassa mielipidekirjoituksessa.
Hän on myös Yhdysvalloissa toimivan Pohjois-Korean ihmisoikeuskomitean perustajajäsen.
– Jos historia toistaa itseään, pohjoinen tarjoaa etelälle toimeenpanokelvotonta sanahelinää. Ja jos etelä hyväksyy valerauhan, se altistaa itsensä Pjongjangin manipuloinnille, joka vaikuttaa sisäpolitiikkaan ja Yhdysvaltain kanssa solmittuun liittolaissuhteeseen, Nicholas Eberstadt kirjoittaa.
Rauhansopimus on laillisesti pätevä dokumentti, jossa suvereeni valtio tunnustaa toisen suvereenin valtion olemassaolon.
– Pohjois-Korea ei voi kuitenkaan sitoutua tällaiseen, koska valtaa pitävän Kim-dynastian tavoitteena on ollut Etelä-Korean pyyhkäiseminen pois maan päältä.
Eberstadt korostaa, kuinka työväenpuolue pitää tehtävänään kansallisen vapautumisen ja kansandemokratian toteuttamista koko maassa.
– Se tarkoittaa koko Korean niemimaata. Pohjois-Korean perustuslain mukaan ”maan jälleenyhdistäminen on ylin kansallinen tehtävä”.
Päättämällä sodan ja hyväksymällä Etelä-Korean legitiimiksi ja tasavertaiseksi valtioksi niemimaalla, Pohjois-Korea luopuisi pyrkimyksestä, joka on legitimoinut Kim-dynastian vallan kolmen sukupolven ajan.
– Se olisi uhka järjestelmälle. Kyseessä olisi samanlaajuinen virhe kuin presidentti Mihail Gorbatshovin möhläykset, jotka johtivat Neuvostoliiton hajoamiseen.
Eberstadt uskoo, että Pohjois-Korea ei aio sitoutua laillisesti sitovaan rauhansopimukseen, vaan turvautuu aiemmissa naapureiden välisissä tapaamisissa käyttämäänsä taktiikkaan:
– Pohjois-Korea asettaa yhdessä allekirjoitettuihin virallisiin lausuntoihin löyhästi määriteltyjä tavoitteita, joita ei voida mitenkään panna toimeen.