Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi viikko sitten lausuntonsa sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapaudesta ja maakuntien rahoituslaeista.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) iloitsivat, että maakuntien rahoituskehysmalli sai perustuslakivaliokunnan hyväksynnän. Perustuslakivaliokunnan jäsen, kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) puolestaan sanoi, ettei perustuslakivaliokunta pitänyt menorajoitinta perustuslain vastaisena, kunhan riittävä peruspalvelut turvataan.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana vuosina 2003-2011 toiminut entinen kansanedustaja Kimmo Sasi vahvistaa, että kehys on kiistatta mennyt läpi perustuslakivaliokunnassa, ja maakunnille voidaan asettaa säästö- ja kehystavoitteet.
– Kysymys on siitä, että jos maakunta joutuu vaikeuksiin eikä kykene tarjoamaan riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluita, niin kuinka korkea on se kynnys, joka asetetaan, missä tilanteessa valtion täytyy antaa lisärahoitusta maakunnalle. Sitä kynnystä tulee alentaa niin, että maakunnan on helpompi saada rahoitusta valtiolta, Sasi selvittää perustuslakivaliokunnan muutosvaatimuksia.
Sasin mukaan ei voi ajatella niin, että rahoituksen taso ei olisi saanut perustuslakivaliokunnan hyväksyntää tai että esitetty rahoituksen taso olisi tulkittu perustuslainvastaiseksi.
– Perustuslakivaliokunta ei katso, että taso on perustuslain vastainen, Sasi sanoo.
Niin sanottujen varaventtiilien käynnistymiskynnyksen täytyy kuitenkin olla ehdotettua alhaisempi eli lisärahoitusta on saatava poikkeustilanteissa ehdotettua helpommin.
Varaventtiilit eivät vesitä säästötavoitteita
Sasin mielestä varaventtilien ehdotettua helpompi käyttöönotto ei vesitä hallituksen sote-uudistukselle asettamaa kolmen miljardin euron säästötavoitetta.
– Nehän ovat tavoitteita. Elävä elämä sitten tosiasiassa osoittaa sen, kuinka tehokkaasti valtiovalta kykenee ohjaamaan maakuntia. Säännöksistä ei loppujen lopuksi riipu se, kuinka tehokas menokurivalvonta on, vaan käytännön toiminnasta, millä tehokkuudella maakuntia valvotaan.
Sasin mielestä valtion keinot ohjata maakuntia eivät merkittävästi heikentyneet perustuslakivaliokunnan lausunnossaan vaatimien muutosten vuoksi.
– Varaventtiili koskee vain kriisitilanteita ja täytyy sanoa, että jos syntyy kriisitilanne, niin mitä tahansa siellä pykälässä lukee, on päivänselvää, että keskussairaaloita ei suljeta esimerkiksi marraskuussa sen vuoksi, että rahat on loppu. Minusta tämä on enemmän teoretisointia. Käytännössä asiat joka tapauksessa hoidetaan.
Jos valinnanvapaus otettu käyttöön, sen purkaminen hankaloituu
Perustuslakivaliokunnan mukaan valinnanvapauslakiin voidaan lisätä menettely, jossa valinnanvapausjärjestelmän käyttöönottoon valmiit maakunnat voivat hakemuksen perusteella siirtyä uuteen järjestelmään ennen siirtymäkauden päättymistä.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on välätellyt, että SDP purkaa ainakin järjestäjän ja tuottajan erottamisen ja tekee isoja muutoksia valinnanvapauslainsäädäntöön, mikäli puolue voittaa seuraavat eduskuntavaalit.
– Jos (valinnanvapausjärjestelmä) voidaan ottaa jossakin aikaisemmin käyttöön, niin että uusi hallitus ei ehdi tehdä lainsäädäntöä niiden estämiseksi, niin se hankaloittaa olennaisesti järjestelmän purkamista. Ei se estä sitä, Kimmo Sasi sanoo.
Henkilökohtaisen budjetin ja asiakassetelien lopettaminen lainsäädäntöä muuttamalla on Sasin mukaan helpompaa kuin yksityisen sote-keskuksen lakkauttaminen.
– Jos valinnanvapaus on tullut sote-keskuksen osalta voimaan jo jossakin maakunnassa, niin sen lopettamiseen kohdistuu erittäin suuria ongelmia.
Jos luvat on myönnetty ja toiminta on alkanut, niin Sasin mukaan sote-keskusta ei voida lopettaa heti, vaan sille pitää antaa riittävä toiminta-aika, joka on muutama vuosi.
– Mutta pelkästään siinä maakunnassa, jossa se on käynnissä. Vain niiden toiminta täytyy turvata, joilla on sopimukset ja luvat. Uusien syntyminen voidaan estää, Sasi toteaa.
– Poliittinen arvioni on, että kun yksityisiä sote-keskuksia tulee, niin ne saavat suhteellisen suuren suosion ja poliittisestikin niiden lopettaminen käy vaikeaksi, mutta juridisesti tulevat sitten omaisuudensuojakysymyset vastaan.
Lue myös:
Kimmo Sasi: Notifikaatio ei ole vaatimus – näin EU-kysymys voidaan ratkaista