Akavan Erityisalat ja kirjastonhoitajia edustava Kuntien asiantuntijat Kumula varoittavat, että kelpoisuusehdoiltaan aiempaa väljempää kirjastolakia käytetään nyt arveluttavana keinona halpuuttaa esimerkiksi kirjastotoimenjohtajan työtä.
Kirjastolain uudistamisen yhteydessä kirjastoalan kelpoisuusvaatimuksia kevennettiin. Aiemmin kunnan kirjastoa johtavalta henkilöltä edellytettiin opintopistein mitattua perehtyneisyyttä kirjastoalaan, mutta nyt kunnan kirjaston johtamiseen edellytetty perehtyneisyys on ilmaistu väljemmin.
Liitot kertovat törmänneensä tapauksiin, jossa kirjastotoimenjohtajan tehtäväkenttää jaetaan kahden viranhaltijan välillä. Toinen, esimerkiksi kulttuurijohtaja, vastaa kirjaston hallinnollisesta johtamisesta ja toinen, alemmalla, esimerkiksi kirjastonhoitajan nimikkeellä puolestaan johtaa kirjastoa ilman, että saisi tehtävän vaativuuden mukaista palkkaa. Varsinaista kirjastotoimenjohtajaa ei enää nimitetä.
Akavan Erityisalat ja Kumula eivät hyväksy kirjastotoimenjohtajan työn jakamista kahden viranhaltijan kesken. Liitot katsovat, että tällainen nimikkeillä keplottelu heikentää kirjaston johtamista eikä vastaa kirjastolain tarkoitusta.
– Kirjastolain tarkoituksena on huolehtia, että kirjastolaitoksemme pysyy edelleen kaikilla mittareilla maailman parhaana. Tämä ei kuitenkaan toteudu ilman osaavaa kirjastohenkilöstöä, jonka johtaminen kuuluu kirjastotoimenjohtajalle, sanoo Kumulan toiminnanjohtaja Jussi Näri.
Kuntasektorin asiamies Jaakko Korpisaari Akavan Erityisaloista puolestaan arvioi, että kirjastonjohtajan tehtäväkentän jakamisella kierretään myös kunnallisen yleistä virka- ja työehtosopimusta. Tehtävänimikkeen on vastattava tehtävän sisältöä, ja palkkauksen on oltava tehtävän vaativuuden mukainen.
– Nyt voi käydä niin, että esimerkiksi 2 316 euron kuukausipalkkaa saava kirjastonhoitaja saa toimenkuvaansa kirjaston johtotehtävät ilman erillistä korvausta, Korpisaari huomauttaa.