Kokoomuksen kirurgitaustaisen kansanedustajan Ville Väyrysen mukaan yhteiskunnallinen keskustelu ja suhtautuminen kiistattomaan ylipainopandemiaan on ajautunut ”täysin käsittämättömille jengoille”. Hän ottaa asian puheeksi blogissaan.
– Perinteiset painonhallintamenetelmät ovat yhtäkkiä muuttuneet liian ”työläiksi” ja ratkaisun avaimet linkitetään laihdutuslääkkeiden saatavuuteen, Väyrynen kirjoittaa.
Hän viittaa viime aikoina esillä olleisiin uutisiin, joissa on kerrottu markkinoille tulleista laihdutuslääkkeistä ja niiden tuloksista. Väyrynen muistuttaa, että ylipaino ilmiönä on länsimaissa elintaso- ja elintapasairaus, eikä seurausta lääkityksen puutteesta.
– Länsimaiden hallitsemattoman suoraviivainen lihomisvauhti on alkanut 1970-luvulta. Suomalaisista 25 prosenttia on tällä hetkellä lihavia ja 2035 vuoteen mennessä heitä ennustetaan olevan jo lähes puolet väestöstämme.
– Siis heitä, joiden painoindeksi on yli 30. Lievemmin ylipainoisia on toki huomattavasti enemmän, Väyrynen jatkaa.
Ylipainon yksin lasketaan aiheuttavan noin miljardin euron vuotuisen kustannuksen yhteiskunnalle.
– Se on yksiselitteinen riskitekijä esimerkiksi diabetekselle, sydän- ja verisuonisairauksille, tuki- ja liikuntaelinsairauksille, syöville, rasvamaksalle, lapsettomuudelle, kirurgisille komplikaatioille ja lukuisille muille terveysongelmille, Väyrynen huomauttaa.
Väyrynen huomauttaa, että lasten ja nuorten liikkuminen vähenee ja varusmiehillä on dokumentoitu vakuuttavasti sekä fyysisen suorituskyvyn romahtaminen että samanaikainen noin kymmenen prosentin keskipainon nousu.
– Liikkumattomuuden ja ylipainon vuotuiset kustannukset lasketaan miljardeissa euroissa. Silti meillä keskustellaan siitä, voiko lääkäri ottaa ylipainon potilaan kanssa puheeksi loukkaamatta yksilön turvallista tilaa. Elintavoista kyllä voi keskustella, mutta ylipainon yhdistäminen niihin on jollakin lailla herkkä aihe.
Tilanteen korjaamiseksi Väyrysen mukaan perheiden tulisi ottaa vastuuta lasten liikkumisesta sekä siitä, että päivä sisältää säännöllisen ruokailurytmin, monipuolisen ruokavalion ja muutakin kuin ruutuaikaa.
– Koulupäivään pitää saada integroitua liikuntaa huomattavasti nykyistä enemmän matalalla kynnyksellä ja laajalla tarjonnalla. Terveyskasvatuksen tulee alkaa jo esiopetusvaiheessa. Koulumatkoja kannattaa kävellä tai pyöräillä ja lapsiin sekä nuoriin tulee saada istutettua terveellisten elämäntapojen askelmerkit pysyvästi.
Samalla lääkäreiden velvollisuus on ottaa ylipaino ja elintavat puheeksi potilaiden kanssa. Kunnioittavaan ja syyllistämättömään sävyyn luonnollisesti.
– Se on kansanterveystyötä parhaimmillaan ja siitä heille maksetaan. Perinteisten konstien merkitys tulee muistaa ensisijaisesti ja jättää sinänsä tehokkaat lääke- sekä kirurgiset hoidot niitä kaikkein kipeimmin tarvitseville.
Hän painottaa, että ylipaino on kansansairaus aiheuttaen mittavia taloudellisia kustannuksia puhumattakaan terveydellisiin ongelmiin liittyvistä inhimillisistä katastrofeista.
– Jos vain istumme sohvan nurkassa päivittelemässä diabeteslääkkeen saatavuutta tai toivomassa lisää ihmepillereitä markkinoille, on peli pelattu jo ennen kuin se edes pääsee alkamaan.
– ”Ylös, ulos ja lenkille”, presidenttiämme lainaten, Väyrynen päättää.