EU:n ilmastopakettiin sisältyy määräyksiä merenkulun päästövähennyksistä. Päästövähennystavoitteet ovat tuomassa uusia sääntöjä laivojen päästöihin, joista uhkaa seurata miljardilasku talvimerenkulusta riippuvaiselle Suomelle, kertoo Kauppalehti.
Muutos vaikuttaa erityisesti Suomen ulkomaanvientiin ja matkustajamerenkulkuun. Liikenne- ja viestintäministeriö yhdessä Traficomin kanssa ovat laskeneet lisälaskun olevan neljän vuoden päästä 300–600 miljoonaa euroa vuodessa ja vuonna 2040 noin 1 000–1 700 miljoonaa euroa.
Vaikka meriliikenteen päästötavoitteet tuottavat kustannuksia kaikille maille, iskevät ne pahiten juuri Suomeen välttämättömän talvimerenkulun vuoksi. Itämeren talviolosuhteet vaativat jäävahvisteisia laivoja, jotka ovat raskaampia ja käyttävät enemmän polttoainetta.
Ministeriön mukaan Suomella on vielä vaikuttamisen mahdollisuus, neuvotteluita käydään kesän ja syksyn aikana. Kokonaisuudessaan meriliikenteen uudet päästökaupan asetukset olisivat voimassa vuoden 2026 alusta alkaen.
Vaikka meriliikenteestä on tulossa lisäkustannuksia, on se liikenne- ja viestintäministerin Timo Harakan (sd.) mukaan myös mahdollisuus Suomelle.
– Meidän on varmistettava, että suomalaiset yritykset voivat luoda uutta kestävää liiketoimintaa. Suomessa on jo edistyksellistä osaamista meriliikenteessä. Tämä on erinomainen mahdollisuus Suomen ilmastoteollisuudelle, ministeri Harakka sanoi ministeriön tiedotteessa.
Iltalehti kertoi lauantaina, että Suomen europarlamentaarikot ovat yhtenäisessä rintamassa ajamassa nyt valmisteilla olevien merenkulun päästötiukennuksia Suomelle edullisemmiksi. Europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (kesk.) ja Silvia Modig (vas.) istuvat valiokunnissa, joissa merenkulun päästöesityksiä käsitellään. Heidän näkemyksensä on se, että komissiossa ei tunnu löytyvän ymmärrystä Suomen erityislaatuisesta tilanteesta maantieteellisestä sijainnista johtuen.
– Jos jokin uudistus, jota tehdään ilmastotoimina, kohtelee jotain osaa Eurooppaa maantieteellisesti tai sosiaalisesti kovemmalla tavalla kuin muita, sille alueelle on kohdennettu ja kohdennetaan kaiken aikaa muita toimia, joilla kompensoidaan sitä, mitä kovemman kohtelun maa kohtaa. Näin tässäkin pitäisi menetellä, Pekkarinen sanoo.