Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkijat seurasivat kuudentoista koe-eläinkäytössä olleen beaglen kotiutuksen onnistumista vuosina 2015–2018.
Tutkimuksessa selvisi, että kotiutettavien koirien sisäsiisteystaitojen kehittymistä voitaisiin tukea koe-eläinlaitoksissa eläinten hoitojärjestelyillä.
Koekoirien kotiutus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Kotiutusprosessi aloitettiin harjoittelemalla kuukausien ajan kotikoirien perustaitoja ja totuttamalla niitä laitoksen ulkopuoliseen maailmaan. Harjoittelu kesti 4–6 kuukautta, koirasta riippuen.
– Huomasimme kuitenkin, että suunniteltu totuttamisaika ei ollut vielä aivan kaikille koirille riittävä; omistajat raportoivat joidenkin koirien olleen edelleen pelokkaita ja kärsineen eroahdistuksesta. Koekoirien kotiutusprosessi olisi vielä sulavampaa, jos tulevaisuuden koekoirien pitopaikat mahdollistaisivat ulostamis- ja lepoalueiden erottelun, koirilla olisi pääsy ulkoilualueelle ja niitä ulkoilutettaisiin taluttamalla, toteaa eläinlääketieteellisen tiedekunnan dosentti Marianna Norring tiedotteessa.
Koirat olivat eläneet yliopiston koe-eläimille tarkoitetuissa tiloissa kahdeksan koiran laumoissa kahdesta kahdeksaan vuotta. Koirat pääsivät katettuun tarhaan päivittäin, ja yöt ne viettivät pienemmissä koiraryhmissä.
Yliopistolla koirat olivat osallistuneet eläinten sekä kognitio- että eläinlääketutkimuksiin. Kognitiotutkimuksella saatiin perustietoa koirien mielestä, ja eläinlääketutkimuksessa kehitettiin koirille sopiva uusi rauhoiteaine. Tällä hetkellä Helsingin yliopistolla ei ole koekoiria.
Koekoirien kotiutus tehtiin SEY Suomen eläinsuojelun ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Koirien totuttamiseen ja opettamiseen laitoksen ulkopuoliseen elämään osallistui iso joukko ihmisiä: eläintenhoitajia, tutkijoita, eläinsuojelijoita ja koirankouluttajia.
Jokaisen koiran yksilölliset ominaisuudet pyrittiin huomioimaan uutta kotia etsittäessä. Mahdollisuuksien mukaan koirat kotiutettiin pareittain.