”Kokoomukselle ei käy sotilasmenojen hillitseminen”

Vasemmistoliiton edustajan mukaan ulkopolitiikan muutos kasvattaa valtion velkaantumista.
Johannes Yrttiaho talvella 2023. / LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Johannes Yrttiaho talvella 2023. / LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho väittää Suomen uuden ulkopolitiikan lisäävän velkaa ja syövän hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.

Eduskunta käsitteli kuluvalla viikolla kokoomuksen välikysymystä, jonka aiheena oli valtion kasvava velka.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Puheissa unohdetaan mielellään, että valtion velka kasvaa isolta osin ulkopolitiikan käänteen vuoksi: sotilasmenot on tällä hallituskaudella kaksinkertaistettu kolmesta kuuteen miljardiin, kun on pyritty Natoon, Johannes Yrttiaho toteaa tiedotteessa.

Hänen mukaansa kasvu on vielä huomattavampaa, jos tarkasteluun otetaan vain kalustohankinnat. Kansanedustaja sanoo, että myös Ukrainalle annetun kaluston korvaaminen tulee maksamaan.

– Sotilasmenojen kasvu tulee jatkumaan. Tämän takaa ilman perälautaa hyväksytty F-35-hävittäjähankinta sekä lisääntyvä jo lähes 600 miljoonaan yltävä aseapu Ukrainaan, Yrttiaho sanoo.

Johannes Yrttiaho väittää ulkopolitiikan käänteen kaventaneen Suomen kauppasuhteita ja johtaneen sähkön, energian ja raaka-aineiden hintojen nopeaan nousuun.

– Tämä hyydyttää talouden ja on johtanut muun muassa energiayhtiöiden kymmenen miljardin valtiontakauksiin ja valtion sähkö- ja energiatukiin, jotka eivät edes ole kohdistuneet pieni- ja keskituloisille, vaan hyödyttävät eniten suurituloisia ja päätyvät lopulta yhtiöiden voittoihin, Yrttiaho sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kansanedustaja kertoo pitävänsä valtionvelkaa lisännyttä politiikkaa virheellisenä.

–Valtion velkaantumisesta näennäisen huolestunut kokoomus on kaksinaamainen. Etenkin kokoomukselle juuri tämä edellä kuvattu politiikka on käynyt hyvin ja näyttää käyvän vastakin, Johannes Yrttiaho toteaa.

–Kokoomukselle ei sen sijaan käy työnantajien, omistajien ja suurituloisten maksuvastuun lisääminen saati sotilasmenojen hillitseminen, vaikka juuri näitä toimia tarvittaisiin hyvinvointivaltion rakenteiden turvaamiseksi, Yrttiaho jatkaa.

Mainos