Kansanedustaja Harri Jaskarin mukaan muutamat päätökset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa ovat vallankumouksellisia.
– Yksi niistä on hiilen käytön lopettaminen vuoteen 2030 mennessä. Vielä paljon suurempi tavoite on öljyn käytön puolittaminen samalla ajanjaksolla, hän totesi eduskunnassa keskiviikkona.
Jaskari piti kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron valtioneuvoston selontekoa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta koskevassa lähetekeskustelussa.
– Hallitus haluaa turvata energian saatavuuden Suomessa ja pitää huolta energian kilpailukykyisestä hinnasta. Entistä suurempi painoarvo strategiassa on tullut puhtaan teknologian viennille – missä Suomella onkin merkittävää osaamista.
Jaskarin mukaan liikenne ottaa harteilleen leijonanosan uusista päästövähennystavoitteista ottaa. Suomen teollisuus on hänen mielestään ”tiristänyt itsensä jo maailman energiatehokkaimpien joukkoon”.
Harri Jaskari muistutti puheenvuorossaan, että puhtaan energian ja kiertotalouden markkinat ovat seuraavan parinkymmenen vuoden aikana jopa 15 000 miljardia euroa. Hänen mukaansa nyt on oikea aika miettiä, miten globaalista energiamurroksesta saadaan mahdollisimman paljon liiketoimintaa.
Lisää tuloja kotimaahan
– Liikennesektorin uudistamisessa ratkaisu valtiolta oli vaatimus biopolttoaineiden 30 prosentin sekoitevelvollisuudesta vuoteen 2030 mennessä. Tähän ei tarvinnut käyttää yhtään budjettirahoja – ainakaan vielä. Päätöksen seurausvaikutukset voivat kuitenkin olla merkittäviä, Harri Jaskari totesi.
Nykyisin tuontiöljyn energiakäytöstä yli 60 prosenttia käytetään liikenteessä. Energiaa tuodaan vuosittain nettona 6,8 miljardin euron edestä. Tulevaisuudessa näitä euroja virtaa Jaskarin mukaan enemmän kotimaiselle biopolttoainetuotannolle.
– Kaikki metsäteollisuuden yritykset eivät kuitenkaan ole kovin iloissaan jakeluvelvoitteen kasvattamisesta. Onkin kysyttävä, kuinka moneen tuotteeseen suomalainen puu riittää ja kuinka korkean jalostustason tuotteita puusta on syytä tehdä?
Mikäli päätöksen haasteet ratkaistaan asiallisesti, voidaan biopolttoaineiden sekoitevelvollisuuden merkittävää korottamista pitää hänen mukaansa mahdollisuutena.
– Uskon, että biopolttoaineiden tulevaisuus on kuitenkin lentoliikenteen biopolttoaineissa ja yhdyskuntien energiatuotannossa. Suomi voi luomalla edelläkävijämarkkinan saada ratkaisevan kilpailuedun näillä vahvasti kasvavilla markkinoilla.
Jaskarin mukaan biopolttoaine on ainakin henkilöautojen tankissa vain välivaihe ja kenties vain metsäisten maiden mahdollisuus.
– Arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia kaikista ostettavista autoista EU:ssa vuonna 2030 on sähköautoja, hän sanoi.
Uudessa energia- ja ilmastostrategiassa on Harri Jaskarin mukaan vahva sitoumus liikenteen sähköistämiseen. Tavoitteena on jopa 250 000 sähköautoa Suomeen vuoteen 2030 mennessä.
Jaskari totesi, että älyliikenteen globaaliksi markkinapotentiaaliksi arvioidaan jopa 3 400 miljardia euroa vuodessa.
– Sähköisen liikenteen on arvioitu luovan Eurooppaan yli miljoona työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Suomi voisi ottaa näistä työpaikoista kokoansa suuremman osuuden.
Kuluttajalähtöistä politiikkaa
EU kulkee Harri Jaskarin mukaan kohti kuluttajalähtöistä energiapolitiikkaa, mutta Suomessa kuluttajalähtöinen energia- ja ilmastostrategia tekee vasta tuloaan.
– Usein kuluttajalähtöinen energiapolitiikka liitetään energian pientuotantoon sekä tuuleen ja aurinkoon. Tuuli ja aurinko eivät ole tasaisia energialähteitä. Tuulesta ei saa sähköä, mikäli ei tuule. Aurinko ei aina paista.
Jaskarin mukaan näiden energialähteiden merkitystä ei kuitenkaan voida vähätellä.
– Eräiden arvioiden mukaan aurinkolämpövoiman avulla voitaisiin saada lämmin käyttövesi lähes ilmaiseksi myös Suomessa maaliskuusta lokakuuhun saakka ja säästöpotentiaali olisi yli 4 terawattituntia.
Energiamuutoksen on Jaskarin mukaan näyttäydyttävä ihmisille helppona muutoksena, joka on taloudellisesti järkevää ja samalla teko puhtaan maapallon puolesta.
Hänen mukaansa energiajärjestelmä monipuolistuu tulevaisuudessa.
– Suomella on mahdollisuus erikoistua joustavien kysyntäratkaisujen huippuosaajaksi ja samalla pitää huolta siitä, että elinkeinoelämä saa varmatoimista ja hinnaltaan kilpailukykyistä puhdasta energiaa.
Harri Jaskarin mukaan energiaremontti voi irrottaa Suomen aidosti fossiilisten polttoaineiden tuontilaskuista ja luoda perustan kymmenille tai jopa sadoille tuhansille uusille työpaikoille.