Kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesosen mukaan väite siitä, että 18 maakunnan malli lisäisi keskustan valtaa ei pidä paikkaansa.
– Nykyinen hajallaan oleva kuntarakenne maksimoi kepun vallan. Kaikissa maakunnille kunnilta siirtyvissä toiminnoissa kepun rakenteellinen valtapositio leikkautuu merkittävästi suhteessa nykytilaan, Pesonen tviittaa.
Hän vastaa professori Lasse Lehtosen väitteisiin. Lehtonen kritisoi Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan sote- ja maakuntauudistuksen aikataulua.
– Hallituksen ajama 18 maakunnan malli perustuu aluejakoon, joka maksimoi keskustan vaikutusvallan. Maakuntien määrän vähentäminen seuraavan hallituksen toimesta vähentäisi sitä. Vaalijärjestelmän manipulointi on toki muuallakin käytetty tapa hallituspuolueen vaikutusvallan turvaamiseksi – esimerkiksi Unkarin vaalijärjestelmä on saanut tästä paljon kritiikkiä, Lehtonen totesi.
Lehtosen mukaan keskusta torjui 12 maakunnan mallin ja halusi kuusi maakuntaa lisää oman alueellisen vaikutusvaltansa varmistamiseksi.
Janne Pesonen sanoo ykskantaan, että Lehtonen on väärässä.
– Tarina kepun valta-aseman vahvistumisesta osana reformia on reformin vastustajien ei mihinkään perustuva huuhaatarina, hän toteaa.
Puoluesihteerin mukaan keskustan rakenteellinen valta kevenee kaikissa niissä suoritteissa, jotka siirtyvät kunnilta maakunnille.
– Se on ihan matematiikkaa, ei mielipidekysymys.
Lasse Lehtonen kommentoi Pesoselle, että ”ennakointi lienee, että hallituksen esittämästä 18 maakunnasta vain 5 on muita kuin kepuvetoisia”. Jos maakuntia olisi vain viisi, olisi Lehtosen mukaan keskustavetoisia maakuntia korkeintaan kaksi.
Tarina kepun valta-aseman vahvistumisesta osana reformia on reformin vastustajien ei mihinkään perustuva huuhaatarina.
— Janne Pesonen (@PesosenJanne) May 13, 2018
Ennakointi lienee, että hallituksen esittämästä 18 maakunnasta vain 5 on muita kuin kepuvetoisia. Jos maakuntia olisi vain viisi, olisi kepuvetoisia maakuntia korkeintaan kaksi #maakunta @sarisarkomaa
— Lasse Lehtonen (@lasleh) May 13, 2018