Jaskari puhui tiistaina kotimaan energiapolitiikan näkymistä Tampereen EnergiaForumilla.
Hänen mukaansa pienillä toimilla voitaisiin tehdä suuria muutoksia, kuten sähkön pientuotannolle aito markkinapaikka, tehokkaat lupakäytännöt, Suomi biopolttoaineiden käyttäjälähtöiseksi pilottimaaksi ja kototalousvähennys energiainvestoinneille.
Suomen omat energiapiirteet on Jaskarin mukaan huomioitava. Suomi on Euroopan unionin kylmin maa, ja lämmitystarve Suomessa on selvästi suurempi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kansalaisten sähkönkulutus per asukas on Euroopan suurin.
Lisäksi teollisuutemme on energiaintensiivistä, mutta Jaskarin mukaan silti energiatehokasta ja ympäristöystävällistä maailman mittakaavassa.
Suomessa käytetään energiaa kaksinkertaisesti kuin EU:ssa keskimäärin. Tämä luo Jaskarin mukaan haasteita, kun EU:ssa asiat päätetään usein keskieurooppalaisten keskiarvojen perusteella.
Hän muistutti myös, että energiastamme lähes kaksi kolmasosaa tuodaan ulkomailta ja sähköstä tuodaan 15–20 prosenttia. Kylmillä pakkasilla emme saa omista voimalaitoksistamme riittävästi tehoja.
Tuontienergiaan käytetään Suomessa Jaskarin mukaan nettomääräisesti melkein 20 miljoonaa euroa päivässä. Se on 1300 euroa per jokainen suomalainen vuodessa.
Suomi kahdeksas energiapoltiikassa
Maailman Energianeuvoston (World Energy Council) pääsihteerin Christoph Frein mukaan Suomi on noussut maiden energiapolitiikan onnistumista mittaavalla listalla kahdeksanneksi.
Marraskuussa julkaistavassa Energiapolitiikkaa arvioivassa World Energy Trilemma -raportissa arvioidaan energiapolitiikkaa kolmen ulottuvuuden kautta: energian hinnan, energiaturvallisuuden sekä ympäristövaikutusten osalta.
Maailman Energianeuvoston Suomen osaston, Energiafoorumi ry:n, vuosittaisessa Energiapäivässä puhunut Frei kertoi myös, että painopisteet erityisesti Eurooppalaisessa energiakeskustelussa ovat siirtyneet selvästi enemmän kilpailukykyyn ja energian toimitusvarmuuteen aikaisemman ympäristövaikutuksia painottavan keskustelun sijaan