Rahankeräyslain uudistamista valmistellaan sisäministeriössä, mutta Lasse Männistön mukaan muutoksia suunnitellaan vain kirkon ja yliopistojen rahankeräysten helpottamiseksi.
– Nykyisin teknologia ja sen pohjalta syntyneet palvelut kannustavat ihmisiä osallistumaan tärkeinä pitämiinsä hankkeisiin joukkorahoituksen keinoin. Toisaalta myös rahankeräysten valvonta olisi toteutettavissa tehokkaasti verkkoympäristössä. Lainsäädäntö ei ole pysynyt kehityksessä mukana, toteaa Männistö tiedotteessaan.
Männistön mielestä rahankeräyslaissa on kaksi ongelmaa, joilla hukataan mahdollisuudet moniin luovan yrittäjyyden projekteihin sekä kansalaisaktiivisuuden kehittymiseen.
– Lainsäädännön tulisi edistää aktiivista kansalaistoimintaa ja mahdollistaa uudenlaisen luovan toiminnan syntyminen, mutta nykyisellään laki lähinnä estää sitä, Männistö arvioi.
Pullonkaulana rahankeräystä koskevassa lainsäädännössä ovat Männistön mukaan vastikkeellisuuden määrittely sekä keräysten luvanvaraisuus. Byrokraattinen ennakkolupaprosessi luo tulpan kansalaisaktiivisuudelle. Mielivaltainen nykymääritelmä vastikkeellisuudesta taas estää tietyissä tilanteissa täysin uudenlaisten rahoitusmuotojen hyödyntämisen.
Männistön mielestä lainsäädännön tulisi antaa esimerkiksi artisteille mahdollisuus tehdä täysin vapaasti ladattavissa olevan levy ennakkoon faneilta saadun rahoituksen avulla. Nykyisen lainsäädännön mukaan tämä ei ole mahdollista.
– En näe ristiriitaa siinä, että ihminen samanaikaisesti mahdollistaa toimeentulonsa ennakkorahoituksella ja jakaa lopputuotteen ilmaiseksi kaikkien saataville. Päinvastoin tämä mahdollistaisi luovien alojen kehityksen ilman turhia teennäisiä esteitä.”
Männistö purkaisi nykyisen järjestelmän byrokratiaa. Hän haluaa edistää kansalaisaktiivisuuden toteutumista ja madaltaa kynnystä yksittäisten projektien toteutukseen.
– Ennakkoon vaadittavasta rahankeräysluvasta tulisi siirtyä jälkivalvontaan, jossa rahankeräyksestä toimitettaisiin tiedot viranomaisille verkon kautta jälkikäteen. Tämä helpottaisi vilpittömässä mielessä liikkeellä olevien aktiivisten kansalaisten toimintaa. Lisäksi se antaisi viranomaisille mahdollisuuden puuttua tehokkaammin väärinkäytöksiin.”
Männistö muistuttaa, että nykyinen rahankeräyslaki lähtee holhouksen ajatuksesta.
– Nykymallissa ihmistä pyritään ikään kuin suojelemaan hänen omalta hyväntahtoisuudeltaan viekkaita ja väärin toimivia lahjoitusten kerääjiä kohtaan. Tuloksena on monimutkainen ja byrokraattinen viidakko, joka ei kannusta rahankeräyksin rahoitettavaan kansalaisaktiivisuuteen, muttei myöskään ehkäise väärinkäytöksiä, Männistö huomauttaa.