Vaikka eduskunta vastaanotti hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon vain viitisen kuukautta sitten, turvallisuusympäristö on sen jälkeen muuttunut merkittävästi.
Selonteon antamisen jälkeen Iso-Britannia päätti kansanäänestyksessä jättää Euroopan unionin. Yhdysvalloissa puolestaan presidentiksi nousi henkilö, jonka tulevasta politiikasta eivät parhaimmatkaan asiantuntijat kykene vielä antamaan ennustettaan.
– Itämerta ympäröivät maat nostavat yksi toisensa jälkeen puolustusbudjettejaan ja harkitsevat asevelvollisuuden palauttamista. Tämä kertoo siitä, että voimapolitiikka on syrjäyttämässä keskinäisriippuvuuden, sanoi kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.), joka piti kokoomuksen ryhmäpuheen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon palautekeskustelussa eduskunnassa.
Salolaisen mielestä Suomi on ollut kaukaa viisas ja pitänyt kaiken aikaa huolta omasta uskottavasta puolustuksestaan.
– Heikentyvä turvallisuustilanne tarkoittaa kuitenkin sitä, että jatkossa meidänkin on panostettava puolustukseen enemmän.
Salolaisen mukaan Suomi ei pärjää yksin tässä maailmassa. Viime vuosina on otettu isoja askelia puolustuspoliittisessa yhteistyössä Ruotsin kanssa.
– Tälle junalle ei ole syytä asettaa ennakkoon pääteasemaa. Meillä on myös tuoreet yhteistyösopimukset sekä Yhdysvaltojen että Britannian kanssa. Nämä kahdenväliset sopimukset ja Naton tiivistetyn kumppanuuden ohjelma ovat tärkeitä osia ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme kokonaiskuvassa myös jatkossa.
Salolaisen mielestä Suomen osallistumista yhteisharjoituksiin ei ole syytä vähentää.
– Naton ovet ovat edelleen auki ja toivomme, ettei presidentti Trump tule tätä muuttamaan. Kokoomuksen mielestä Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja Itämeren vakautta, Salolainen sanoi.
Suomi ei voi hyväksyä etupiirijakoa Euroopassa
Salolaisen mukaan Suomen on joka tapauksessa välttämätöntä huolehtia transatlanttisten suhteidensa toimivuudesta.
– Emme missään olosuhteissa voi hyväksyä minkäänlaista etupiirijakoa Euroopassa. Suomi on EU:n jäsen, Pohjoismaa ja erottamaton osa länttä. Tämä on arvoyhteisömme ja viiteryhmämme, Salolainen painotti.
Selonteon mukaan Euroopan unioni on Suomelle tärkeä turvallisuusyhteisö.
– Se on myös ainoa. Siksi on äärimmäisen huolestuttavaa seurata, miten EU:ta revitään ulkopuolelta ja sen perustuksia nakerretaan sisältä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tuomitsee kaikki pyrkimykset kyseenalaistaa EU:n yhtenäisyys ja perusarvot, Salolainen totesi.
Suomi työskentelee EU:n toimintakyvyn vahvistamiseksi. Pakolaiskriisi on Salolaisen mukaan saatava nopeasti kestävästi hallintaan, jotta unioni ja sen jäsenmaat voivat tuottaa turvaa ja vaurautta, jota kansalaiset odottavat.
Marraskuussa komissio teki aloitteen puolustusyhteistyön lisäämiseksi EU:n jäsenmaiden kesken erityisesti tutkimuksessa ja puolustushankinnoissa.
– Puolustusyhteistyön lisääminen EU:ssa on Suomen pitkän linjan mukaista.
Salolainen totesi, että on ja tulee aina olemaan Suomen naapuri, ja naapurin kanssa on oltava toimivat naapurussuhteet.
– Suhteiden ylläpitäminen ei kuitenkaan tarkoita, eikä edellytä sitä, että suomalaisessa keskustelussa pidättäydytään rehellisistä arvioista niin suhteessa Venäjään kuin maailmaan laajemmin. Käynnissä on jännityksen kierre, mutta on muistettava, että Venäjä on kiistatta aloittanut sen kansainvälisiä sopimuksia rikkovilla voimatoimillaan erityisesti Ukrainassa. Ulospääsy on Minskin sopimuksen täysimittainen toimeenpano, Salolainen sanoi.
Hänen mukaansa Suomella on oltava linja, joka kestää muutokset, mutta jota on myös voitava tarkistaa, jos tilanne sitä edellyttää. Sen vuoksi pääministeri Juha Sipilältä (kesk.) odotetaan pääministerin ilmoitusta ensi keväänä, kun Iso-Britannia on jättänyt eroilmoituksensa ja presidentti Donald Trumpin hallinto aloittanut työnsä Yhdysvalloissa.