Kokoomuksen piirien puheenjohtajilla on yhteisymmärrystä siitä, että tämän hallituksen tulisi tehdä päätökset kolmen miljardin euron sopeutustoimista, vaikka ne jaksotettaisiinkin yli vaalikauden.
Nykypäivä ja Verkkouutiset tavoitti kaikki kokoomuksen 13 piirijohtajaa.
– Eniten odotetaan nyt sitä, että hallitus saisi päätöksiä aikaiseksi, tiivistää Uudenmaan piirin puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä.
Valtiosihteeri Martti Hetemäen asiantuntijaryhmä esitti viime viikolla sopeutustoimien jaksottamista kolmelle vuodelle 2015–2017.
Ryhmän mukaan jaksottaminen edellyttää rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa ja sitä, että hallitus täsmentää ja päättää sopeutustoimista maaliskuun kehysriihessä 2014, jotta lakiesityksistä ehditään päättää vielä tällä vaalikaudella.
SDP:stä on annettu viestiä, ettei tämä hallitus voi päättää seuraajansa puolesta ja toivottu toistaiseksi lähinnä opposition kanssa löytyvää yhteisymmärrystä sopeutuksen suuruusluokasta.
Savo-Karjalan piirin puheenjohtaja Aulikki Sihvonen katsoo, ettei päätöksiä sopeuttamistoimista voida jättää ilmaan.
– Päätöksiä on tehtävä ja seuraavan hallituksen on vain sopeuduttava niihin tai jos se haluaa muutosta, rahat on löydyttävä jostain muualta.
Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Pauli Partanen huomauttaa, että jokaisella hallituksella on aina edellisen tekemät lainsäädäntötoimet takanaan.
– On täysin absurdia, etteikö tämä hallitus voisi tehdä päätöksiä seuraavalle vaalikaudelle.
Myös Lapin piirin puheenjohtaja Arto Ojala huomauttaa, ”ettei lakien voimassaolo lopu siihen, kun hallitus vaihtuu”.
Pirkanmaan piirin puheenjohtajan Kalervo Kummolan mielestä päätöksistä hyötyisi myös seuraava hallitus:
– Tässä on vielä puolitoista vuotta jäljellä tätä vaalikautta. Uuden hallituksen olisi hankala ryhtyä heti tällaisiin sopeuttamistoimiin.
Kertarysäyttäjät vähemmistössä
Kokoomuksen piirijohtajista hienoinen enemmistö kannattaa sopeutustoimien jaksottamista. Tosin joidenkin mielestä kysymys jaksotuksesta ei ole olennaista, sen sijaan päätösten tekeminen on.
– Päätökset on tehtävä, se on päivänselvä asia. Miten ne toimenpiteet sitten astuvat voimaan, sen suhteen en olisi niin vaativainen, sanoo Helsingin piirin puheenjohtaja Matti Hirvikallio.
Samoilla linjoilla on Lapin piirin Ojala:
– Päätösten teko on aivan välttämätöntä. Olennaista sen sijaan ei ole, miten nämä miljardit jaksotetaan.
Piirijohtajista neljä kannattaa niin sanottua kertarysäystä, eli kaikkien kolmen miljardin sopeutustoimien toteuttamista vielä tällä vaalikaudella.
– Seuraavan hallituksen käsiä on hankala sitoa, koska se voi tehdä jotain ihan muita päätöksiä, joilla voi olla kammottavia seurauksia, perustelee Hämeen piirijohtaja Juha Rostedt.
Kainuun piirijohtaja, kansanedustaja Eero Suutari pelkää, että sopeutustarve kasvaa ”lumipallomaisesti”, jos toimien toteuttamista venytellään.
Varsinais-Suomen piirijohtaja Heikki Arikka huomauttaa niin ikään, ettei kolme miljardia ole mikään täsmäluku, joka pätisi myöhemminkin.
– Nyt olisi rohkeutta ja vastuullista talouspolitiikkaa, että nämä kolmen miljardin sopeutustoimet ajettaisiin tämän hallituksen aikana läpi, Arikka katsoo.
Satakunnan piirijohtaja Juha Vasama taas korostaa, että sopeutustoimien toteuttaminen tällä vaalikaudella olisi vastuullista toimintaa, ettei seuraavalle hallitukselle jäisi tällaista ”perintöä”.
Sopeutustoimien jaksottamista ajavat perustelevat näkemystään lähinnä talouskasvun vaarantumisella.
– Sopeutustoimien toteuttamisesta tällä vaalikaudella aiheutuisi juuri tässä suhdannetilanteessa liian isoja riskejä orastavalle talouskasvulle, näkee Keski-Suomen Partanen.
Fifty-fifty harkintaan
Kokoomuksen piirijohtajista harva pitää kovinkaan pyhänä hallitusohjelman linjausta siitä, että puolet sopeutustoimista tulisi toteuttaa menoleikkauksina, puolet veronkorotuksina.
Vain Eero Suutari ja Heikki Arikka pitäisivät kiinni tästä niin sanotusta 50–50-säännöstä. Samalla molemmat lukeutuvat kuitenkin ”kertarysäyttäjiin”.
Suuri osa piirijohtajista olisi valmis romuttamaan koko sopimuksen tai ainakin harkitsemaan sitä uudelleen.
Suurimman irtioton lataa Lapin piirin Ojala:
– Suhdeluvun pitäisi olla sata–nolla. Eli leikkauksia sata ja veronkorotuksia nolla.
Leikkausten puolesta puhuvat muutkin:
– Veronkorotuksen tie on aika lailla käyty loppuun. Jatkossa pitäisi tehdä selkeästi enemmän menoleikkauksia, katsoo Pohjois-Pohjanmaan piirijohtaja Tomi Kaismo.
– Mieluummin niin, että säästöjä enemmän ja veronkorotuksia vähemmän, koska jälkimmäinen rankaisisi sitä kasvua, sanoo Kaakkois-Suomen piirijohtaja Heikki Järvenpää.
Pohjanmaan piirijohtaja Jussi Taittonen ei ampuisi suoraan alas 50–50-sääntöä, mutta:
– Pitää varautua siihen, jos tilanteet muuttuvat radikaalisti. Jättäisin pelivaraa.
Helsingin piirin Hirvikallio näkee monien muiden tapaan, että toistaiseksi toteutetut sopeutustoimet ovat olleet 50–50-säännöstä huolimatta ”aika vahvasti siellä verotuksen puolella”.
– Jatkossa näillä pitäisi olla pienempi merkitys.