[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”pertti-korhonen-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Konduktöörit moikkaavat jo tuttua miestä ja koiraa Rovaniemen-junassa. Helsinkiläinen Pertti Korhonen käy toistakymmentä kertaa vuodessa Lapin-lomamökillään, mutta matkat sinne taittuvat nykyisin yli 90-prosenttisesti junalla – ei enää lentäen. Kolme vuotta sitten hän luopui autostaan. Tarvittaessa käytössä on perheen lasten kanssa jaettu ”yhteiskäyttöauto”.
Ruuassa on vähennetty maitotuotteiden ja punaisen lihan kulutusta ja lisätty riistan ja kalan osuutta.
– Olen jo aikaa sitten lopettanut turhien tavaroiden ostelun. Ostan vain, jos on ihan pakko. Kauppakeskukset kierrän mahdollisimman kaukaa – en käy niissä käytännössä koskaan.
Korhonen naurahtaa ja toteaa olevansa nykyään aikamoinen ”anti-kuluttaja”. ”Sataprosenttinen vihreä, mutta liberaali”, hän luonnehtii itseään. Äänestää kuitenkin kokoomusta.
Korhonen on suomalainen elinkeinoelämän vaikuttaja, joka tehnyt pitkän uran Nokialla tuotekehitys- ja teknologia-alan johtotehtävissä. Hän on sittemmin työskennellyt myös Elektrobitin sekä Outotecin toimitusjohtajana. Luottamustehtäviä erilaisissa talous- ja teknologia-alan yrityksissä on edelleen pitkä liuta. Lokakuussa hänet nimitettiin puheenjohtajaksi Smart & Clean -säätiöön, jonka tarkoituksena on edistää ilmastomyönteisiä ratkaisuja yhteistyössä kaupunkien kanssa.
Korhosen puoliso on Nokian Renkaiden toimitusjohtajana työskentelevä Hille Korhonen.
Pertti Korhonen kertoo havahtuneensa itse ilmastonmuutokseen toden teolla vuosina 2010–2011 työskennellessään Outotecin toimitusjohtajana.
– Mietimme tuolloin yhtiön olemassa olon tarkoitusta ja päädyimme siihen, että missioksi tuli luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen.
Korhonen perehtyi tässä yhteydessä paljon luonnonvarojen kulutukseen, ympäristöjalanjälkeen ja energiantuotantoon. Keskeinen oivallus oli, ettei ongelma olekaan öljyn loppuminen vaan se, ettei sitä ole enää varaa käyttää. Suurin osa tunnetuista öljyvaroista on pakko jättää maahan, jos ilmastonmuutos halutaan pysäyttää.
Korhonen on ollut sittemmin mukana perustamassa elinkeinoelämän yritysten Climate Leadership Council -yhteenliittymää, joka tunnetaan nykyisin nimellä Climate Leadership Coalition. Siinä yritykset sparraavat toinen toisiaan sekä yhteiskuntaa ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Korhonen on koulutukseltaan sähkötekniikan insinööri, mikä saattaa osin selittää myös tarkkuutta, millä hän on vuodesta 2016 lähtien seurannut omaa hiilijalanjälkeään Suomen ympäristökeskuksen laskurin avulla. Tuolloin hän asetti tavoitteekseen omien päästöjensä puolittamisen tehtyään Kansalaisen ilmastolupauksen. Kun keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on yli 10 tonnia vuodessa, Korhosen lähtötilanne oli huimat 85 tonnia.
Iso osa päästöistä tuli jo pelkästään työn puolesta lennetyistä sadoista tuhansista maileista vuodessa, yhteensä 65 tonnia. Nyt hän on pystynyt karsimaan merkittävästi lentämistään työnkuvan muuttumisen ja junan suosimisen kautta, mikä on pienentänyt hiilijalanjälkeä 55 tonnia.
Korhonen hyvittää ex-kansanedustaja Antero Vartian Compensate-säätiölle kuukausittaiset hiilidioksidipäästönsä tuplana kompensoidakseen myös ”vanhoja syntejään”. Tämä tekee rahassa noin kuutisen kymppiä kuussa. Korhonen ei halua ajatella, että nythän sitä voi ottaa rennosti, kun hiilijalanjälki on miinuksella, vaan pyrkii jatkuvasti pienentämään päästöjään. Ne ovat – ennen kompensaatiota – yhä 18 tonnia vuodessa. Lentämisestä tulee työ- ja lomamatkojen vuoksi edelleen 10 tonnia. Kolmannes Korhosen hiilijalanjäljestä tulee asumisesta:
– Koska asumme Helsingin keskustassa isossa kerrostaloasunnossa, suurin yksittäinen komponentti tässä on energiayhtiö Helenin kaukolämpö.
Se tuotetaan toistaiseksi pääosin kivihiilellä, jonka käyttö loppuu koko maan energiantuotannossa edellisen hallituksen päätöksellä vuonna 2029. Nyt sähköyhtiö on tarjonnut kiinteistöille mahdollisuuksia siirtyä uusiutuvaan kaukolämpöön.
– Olen ehdottanut tätä taloyhtiössämme. Se maksaisi vähän enemmän, mutta sillä saisi vielä ison palikan pois tästä hiilijalanjäljestä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1574858568071{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”pertti-korhonen-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Pertti Korhonen tuntee hyvin suomalaista elinkeinoelämää ja sanoo, että teollisuus- ja yrityskenttä on havahtunut vahvasti ilmastonmuutokseen ja ymmärtää sen torjumisen hyödyt myös omassa liiketoiminnassaan – toisin kuin populistisissa puheenvuoroissa usein annetaan ymmärtää.
– Suomessa on tarjolla huippuosaamista ja -ratkaisuja niin uusiutuviin kuin uusiutumattomiinkin luonnonvaroihin, sanoo Korhonen viitaten esimerkiksi polttoaineyhtiö Nesteen menestykseen biodiesel-markkinoilla.
Kun innovaatiot menestyvät globaaleilla markkinoilla, pienen Suomen kädenjälki voi olla ilmastonmuutoksen torjunnassa moninkertainen. Samalla kansantalous saa vientituloja. Korhonen näkee, että Suomessa yritykset ja kuluttajat ovat jo etukenossa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Isot ratkaisut energiantuotannossa vaativat kuitenkin päättäjiltä kunnianhimoisempia toimia.
– Suomessa on investoitu ydinvoimaan, mikä on ilmaston kannalta todella vastuullinen teko. Koko ajattelu pitäisi kääntää nyt niin, että sähköistetään kaikki, mikä suinkin on mahdollista. Sähkön verotusta pitäisi siis pienentää ja fossiilisen energiantuotannon nostaa.
Pertti Korhonen kiittää hallituksen 2035 hiilineutraaliustavoitetta ja katsoo, että kokoomuksella olisi paikka ottaa ilmastonmuutos nykyistä vahvemmin agendalle.
Tehdä tässä selvä pesäero perussuomalaisiin, jotka puhuvat ”ilmastovouhotuksesta” ja pyrkivät profiloitumaan yksityisautoilijoiden edunvalvojina. Korhonen näkee, että kokoomuksella olisi poliittisella kentällä myös tilaa erottua, kun vihreät ovat liikkuneet politiikassaan aiempaa vasemmalle.
– Kokoomus pystyy erottumaan vihreistä niin, että kestävä ilmastopolitiikka sovitetaan yhteen kestävän taloudenpidon kanssa. Kokoomus ei ole yhden asian liike. Hyvin toimivassa yhteiskunnassa ilmasto, talous ja sosiaalinen kestävyys eivät ole keskenään ristiriidassa vaan päinvastoin tukevat toisiaan.
– Kokoomuksen nykyinen ilmastopolitiikka on oikein hyvä, mutta se on jäänyt äänestäjille liian etäiseksi eikä kuulu riittävästi puolueen narratiivissa. ”Autot kuuluvat teille” -kampanja oli todellinen rimanalitus kokoomukselta, hän sanoo.
Miten näet talouskasvun suhteessa ilmastonmuutokseen? Korhonen innostuu kysymyksestä selvästi:
– Joo, tämähän on hyvä! En usko, että degrowth-ajattelu eli talouskasvun alasajo ratkaise ilmastonmuutosta, koska meillä on nykyiset päästöt olemassa joka tapauksessa ja ne ovat kestämättömällä tasolla. Tämä voi päinvastoin aiheuttaa sen, että koko talousjärjestelmämme romahtaa ja sen myötä hyvinvointi ja sosiaalinen kestävyys.
Talous on käännettävä kuitenkin niin, ettei se saa kasvaa luonnonvarojen kustannuksella:
– Luonnonvarojen kertakäyttöön perustuva kapitalismi, sen on pakko kuolla. Materiaalit on saatava kiertoon ja verotuksella ohjattava ihmisiä kestävään kulutukseen.
”Jos alat elämään skeemamunkin elämää, ei maailma sillä pelastu”. Näin Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas halusi haastaa paikoin kiivaana vellovaa ilmastokeskustelua Talouselämä-lehden haastattelussa. Taalas muistutti isojen ratkaisujen merkittävyydestä suhteessa henkilökohtaisiin uhrauksiin.
Junamatka Rovaniemelle on kaukana skeemamunkin elämästä, mutta pääsisihän lentäen nopeammin ja mukavammin. Koetko tämän uhrauksena vai saatko siitä mielihyvää?
– Totta kai sitä saa itselle mielihyvää, kun kokee tekevänsä elämässään oikeita valintoja. Käännän tämän myös positiiviseksi niin, että nythän minulla on tässä laatuaikaa. Voin lukea makuuvaunussa rauhassa kirjaa.
Ja on sitä asioita, joita Korhonen edelleen ostelee. Hän kumartuu eteenpäin ja hiljentää ääntään:
– Urheiluvarusteita ja työkaluja. Rakastan tehdä puusepän töitä ja niihin minä kyllä investoin. Ne ovat toki niin hyviä, että kestävät myös pitkään.
Korhonen on seurannut tyytyväisenä, miten paljon medioissa nykyään kirjoitetaan ilmastonmuutoksesta. Ongelma on tiedostettu – liiankin hyvin? Eikö nähtävissä ole jo ”ilmastoähky”, mikä voi lietsoa protestimielialaa ja vastakkainasettelua?
– No enpä tiedä. Katsotaan vaikka, mitä nuoriso on mieltä. Minusta he ovat valistuneita, heränneet tähän ja aidosti tuskissaan siitä, miten me vanhemmat sukupolvet syömme heidän tulevaisuuttaan omalla käyttäytymisellämme.
Nuorten ”ilmastoahdistukseen” on Korhosen mukaan paras lääke se, että toimitaan.
– Mutta toki on näin, että muutoksessa tapahtuu aina polarisaatiota. Toiset lähtevät mukaan, toiset eivät. Sen takia poliitikoilla on tässä todella iso vastuu uskaltaa tehdä myös ikäviä päätöksiä eikä niin, että kuunnellaan vain kaikkia ja mennään pienimmän, yhteisen nimittäjän mukaan.
Korhonen muistuttaa, että ilmaston lämpeneminen aiheuttaa globaalilla tasolla monisyisiä ongelmia, jotka voivat heijastua Suomeenkin isoina muuttoliikkeinä.
– Jos olisin perussuomalainen enkä tykkäisi, että tänne muuttaa ketään muualta, laittaisin kyllä kaikki paukkuni ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Kotimaisessa ilmastopolitiikassa on kuitenkin ymmärrettävä, että Suomi on iso ja harvaan asuttu maa. Suurimmat hiilidioksidipäästöt syntyvät pääkaupunkiseudulla. Syrjäseuduilla auto on monille välttämättömyys eikä kaikki liikenne ole sähköistettävissä.
– Biopolttoaineiden käyttöä voidaan edistää, mutta ratkaisu ei tule toki siitä, että syrjäseudulla asuvat ihmiset pakotetaan luopumaan autoistaan, painottaa Korhonenkin.
Ylen päätoimittaja Jouko Jokinen on pohdiskellut (Verkkouutiset), että ilmastoepäilijöistä voisi tehdä enemmän juttuja. Korhonen on tässä eri linjoilla:
– Jos tiede ja faktat käytännössä osoittavat sadan prosentin varmuudella, että tämä on valtava ongelma, niin minusta näitä skeptikoita ei enää ainakaan liikaa pitäisi kuunnella. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa siihen.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1574859906218{margin-top: 20px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_raw_html]JTNDZGl2JTIwY2xhc3MlM0QlMjJpbmZvZ3JhbS1lbWJlZCUyMiUyMGRhdGEtaWQlM0QlMjIwMGFhNWQ5MC04NThhLTRkNTktOWNiMy1kZWQ5NTI3N2Q0ODglMjIlMjBkYXRhLXR5cGUlM0QlMjJpbnRlcmFjdGl2ZSUyMiUyMGRhdGEtdGl0bGUlM0QlMjJrb3Job25lbi1oaWlsaWphbGFuamFsa2klMjIlM0UlM0MlMkZkaXYlM0UlM0NzY3JpcHQlM0UlMjFmdW5jdGlvbiUyOGUlMkNpJTJDbiUyQ3MlMjklN0J2YXIlMjB0JTNEJTIySW5mb2dyYW1FbWJlZHMlMjIlMkNkJTNEZS5nZXRFbGVtZW50c0J5VGFnTmFtZSUyOCUyMnNjcmlwdCUyMiUyOSU1QjAlNUQlM0JpZiUyOHdpbmRvdyU1QnQlNUQlMjYlMjZ3aW5kb3clNUJ0JTVELmluaXRpYWxpemVkJTI5d2luZG93JTVCdCU1RC5wcm9jZXNzJTI2JTI2d2luZG93JTVCdCU1RC5wcm9jZXNzJTI4JTI5JTNCZWxzZSUyMGlmJTI4JTIxZS5nZXRFbGVtZW50QnlJZCUyOG4lMjklMjklN0J2YXIlMjBvJTNEZS5jcmVhdGVFbGVtZW50JTI4JTIyc2NyaXB0JTIyJTI5JTNCby5hc3luYyUzRDElMkNvLmlkJTNEbiUyQ28uc3JjJTNEJTIyaHR0cHMlM0ElMkYlMkZlLmluZm9ncmFtLmNvbSUyRmpzJTJGZGlzdCUyRmVtYmVkLWxvYWRlci1taW4uanMlMjIlMkNkLnBhcmVudE5vZGUuaW5zZXJ0QmVmb3JlJTI4byUyQ2QlMjklN0QlN0QlMjhkb2N1bWVudCUyQzAlMkMlMjJpbmZvZ3JhbS1hc3luYyUyMiUyOSUzQiUzQyUyRnNjcmlwdCUzRQ==[/vc_raw_html][/vc_column][/vc_row]