”Ruotsin opiskelun aikaistaminen ei saa vaarantaa vapaaehtoisen niin sanotun A2-kielen opiskelemista. Siksi pitää varmistaa, että vapaaehtoisen kielen opiskelun edellytykset on turvattu kunnissa”, Raija Vahasalo toteaa tiedotteessaan.
Vahasalon mukaan Suomi ei menesty kansainvälisillä areenoilla ilman, että kansalaisten kielitaitoa monipuolistetaan.
”Kieltenopiskelun alku jopa tulee aikaistaa varhaiskasvatukseen. Meidän tulee myös tarjota mahdollisimman laaja mahdollisuus kieliopintoihin läpi koko opintopolun”, Vahasalo linjaa.
Valtioneuvosto antoi kesäkuussa 2012 asetuksen perusopetuksen tuntijaosta, joka otetaan vaiheittain käyttöön vuosina 2016–2019. Tuntijaossa aikaistettiin niin kutsutun pakkoruotsin, eli yläkoulun pakollisen B1-kielen, opintojen aloitus kuudennelle luokalle.
Tuntijakoasetuksen yhteydessä valtioneuvosto edellytti, että opetus- ja kulttuuriministeriö tekee esityksen, jossa säädetään opetuksenjärjestäjille pakolliseksi A2-kielen tarjoamisen.
”Valtioneuvosto edellytti tuntijakopäätöksen yhteydessä myös kolmen valinnaistunnin lisäämistä yleiseen valinnaisuuteen. Se olisi hyödynnettävissä myös kieliopintojen lisäämiseen”, Vahasalo toteaa.
Kunnissa käynnissä oleva opetussuunnitelmatyö tarvitsee Vahasalon mukaan nyt tietoa siitä, mitä luvatuille uudistuksille on tapahtumassa.
”Ministeriöltä tarvitaan lisäksi ohjeistusta, miten A2-kielen opiskelu saadaan säilymään vähintään nykyisellä tasolla pakkoruotsin aikaistamisesta huolimatta. Nyt on aika pysäyttää kielitaidon rapauttaminen”, Vahasalo sanoo.
Vahasalo jätti asiasta kirjallisen kysymyksen opetusministeri Krista Kiurulle (sd.).