Kokoomuksen kansanedustaja Marko Kilpi huomauttaa, että kokoomus on varoittanut katujengirikollisuuden noususta jo pitkään.
Hän piti kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron maanantaina eduskunnan keskustellessa opposition välikysymyksestä koskien nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta.
– Esitimme jo kuluvan vuoden helmikuussa ”Ruotsin tie ei ole meidän – kokoomuksen 10 keinoa jengirikollisuuden torjumiseksi” -ohjelmassamme joukon sekä pehmeitä että kovia keinoja ilmiön torjumiseksi.
Esitys perustui kansanedustaja Kari Tolvasen (kok.) johtaman työryhmän työhön, jossa kuultiin eri alojen asiantuntijoita sekä Suomesta että ulkomailta.
– Valitettavasti hallitus ei ole esityksiimme tarttunut. Nyt alkaa olla viimeiset hetket reagoida, jotta kehitys voidaan vielä kääntää, Kilpi toteaa.
Tältä pohjalta Kilven mukaan kokoomukselle on luontevaa olla mukana opposition välikysymyksessä nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjunnassa.
– Haluamme hallituksen politiikkaan muutoksen. Ongelma on otettava vakavasti ja korjaaviin toimiin on ryhdyttävä välittömästi.
Marko Kilven mukaan on rehellisesti tunnustettava, että katujengi-ilmiö on osaltaan kytköksissä epäonnistumisiin maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikassa. Hänen mielestään on hyvä, että tämä tuodaan selkeästi esiin välikysymyksessä.
– On tärkeää huomata, ettei maahanmuutto itsessään automaattisesti johda nyt nähtävän kaltaisiin ongelmiin. Esimerkiksi Kanada on onnistunut yhdistämään laajan työperäisen maahanmuuton ja turvallisen yhteiskunnan. Tämänkaltaisia malleja on harkittava myös Suomeen, sillä ikääntyvä Suomi tarvitsee tekeviä käsiä myös ulkomailta.
Hänen mukaansa Suomen kotoutumispolitiikan punaiseksi langaksi on otettava kielen oppiminen, koulutus, osallisuus ja työnteko, jotka ovat tärkeimmät avaimet suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen.
– Yhtä viisasten kiveä nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumiseksi ei ole, mutta ennaltaehkäisy on kaikista tehokkain tapa vaikuttaa. Lastensuojelun ongelmat on laitettava kuntoon lisäämällä sekä resursseja että toimivaltuuksia. Kouluissa on panostettava yksilölliseen tukeen ja häiriökäyttäytymiseen on puututtava määrätietoisesti heti sen esiintyessä. Toimintamallien on oltava yhteneväisiä. Nuorisopalveluiden kuntarajat ylittävää yhteistyötä on lisättävä. Mielenterveyspalveluihin pääsyn kynnystä on madallettava ja terapiatakuu toteutettava. On kyettävä auttamaan oikea-aikaisesti – pahoinvoinnin ja häiriökäyttäytymisen välillä on suora yhteys.
Ongelma ei ratkea vain viranomaisvoimin
Katujengeistä puhuttaessa Kilpi muistuttaa, että samaan aikaan alaikäisten nuorten ja jopa lasten tekemä väkivalta on kasvussa ja raaistunut. Tänä vuonna on ollut ennätysmäärä ryöstöjä, joissa tekijä on alaikäinen. Viime vuonna oli sama tilanne henkirikosten kanssa.
Kilpi korostaa, ettei ole millään tavalla normaalia, että lapset ja nuoret ryöstävät ja tappavat toisiaan.
– Tämä linkittyy osin katujengi-ilmiöön, mutta on merkittäviltä osin myös oma kokonaisuutensa. Olennaista on ymmärtää, että taustalla vaikuttaa yleisempi nuorten pahoinvoinnin kasvu. Ongelma ei ratkea vain viranomaisvoimin. Tässä työssä tarvitaan meitä kaikkia.
Kilven mukaan rikollisuuden torjunnassa tarvitaan myös korjaavia toimenpiteitä. Yksi niistä on poliisien määrän nostaminen tulevien vuosien aikana 8 000 poliisiin.
– Rikoshyödyn pois ottamista on tehostettava ja ampuma-aserikoksista tuomittavia rangaistuksia on kovennettava. Jengirikollisuuteen liittyvistä rikoksista tuomittavia rangaistuksia on kovennettava ottamalla käyttöön Tanskassa menestyksekkäästi toiminut malli.
– Arvoisa hallitus, on aika herätä. Toimimalla määrätietoisesti nyt voimme vielä varmistaa, että Ruotsin tie ei ole meidän, Kilpi päättää puheenvuoronsa.
Nuoriso- ja katujengirikollisuus nostaa päätään Suomessa. Pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa vaikuttavat noin 10 katujengiä, joissa on noin parisataa jäsentä. @markokilpi 1/3#välikysymys https://t.co/w6iHfere1T
— Kokoomus (@kokoomus) December 19, 2022