Kokoomuksen kansanedustajat Heikki Vestman ja Janne Heikkinen ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen solidaarisuusveron poistosta.
Niin sanottu solidaarisuusvero tarkoittaa vuonna 2013 lisättyä korkeinta valtion ansiotuloverotuksen progressioporrasta. Alun perin veroporras kohdistui yli 100[nbsp]000 euroa ylittäviin vuosituloihin. Nykyisellään tulotaso on vakiintunut noin 72[nbsp]000 – 76[nbsp]000 euroon.
– Vuoden 2019 verotuksessa tämän portaan ylittävien tulojen veroprosentti valtion ansiotuloverotuksessa on 31,25%. Keskimääräinen korkein rajaveroaste on tänä vuonna 57,2% lisätuloista ennen työnantajan sivukulujen huomioimista, Heikki Vestman ja Janne Heikkinen kirjoittavat Uudessa Suomessa julkaistussa kirjoituksessaan.
– Antti Rinteen hallitus on ilmoittanut aikeestaan jatkaa tämän väliaikaiseksi tarkoitetun solidaarisuusveron perimistä koko vaalikauden 2019 – 2023 ajan.
Suomessa työtä verotetaan kansanedustajien mukaan kansainvälisesti katsoen ankarasti. Esimerkiksi kehittyneiden talouksien järjestö OECD huomautti heinäkuun 2019 raportissaan, että Suomessa työn verotuksen verokiila on hyvin korkea.
Heikkisen ja Vestmanin mukaan työtä verotetaan Suomessa niin korkeilla rajaveroasteilla, että verotuotot jopa laskevat veroprosenttia korotettaessa.
Heidän mukaansa ”Suomessa korkeimmilla veroasteilla laskennallinen pienen veronalennuksen itserahoitusaste on 123% eli käytännössä solidaarisuusveron laskeminen staattisessa laskelmassa 10 miljoonalla eurolla toisi dynaamisten vaikutusten jälkeen 12,3 miljoonaa euroa lisää verotuloja”.
– Nykyhallitus käyttää rahaa, jota ei ole vielä tienattu ja kurjistaa suomalaisten elämää punavihreillä veronkiristyksillä. Samaan aikaan ahkeruudesta rangaistaan, vaikka Suomi tarvitsee työtä ja työntekijöitä enemmän kuin koskaan.
– Ihmiset osaavat kyllä laskea kannattaako työ. Jos työ ei kannata, sitä ei tehdä. Niin yksinkertaista on tämä ahkeruuden matematiikka.