STTK:n tästä löytyvän verokyselyn vastaajista yhteensä peräti 34 prosenttia vastasi myönteisesti, kun heiltä kysyttiin, ovatko he rajoittaneet työntekoaan lisätulojen kireämmän verotuksen vuoksi.
Vastauksissa oli hieman hajontaa vastaajien elämäntilanteesta ja toimialasta riippuen. Työntekijöistä 37 prosenttia vastasi kysymykseen myönteisesti kun taas toimihenkilöistä näin vastasi 28 prosenttia. Eläkeläisistä 40 prosenttia ja työttömistä 34 prosenttia totesi rajoittaneensa työntekoaan verotuksen vuoksi.
Vahvimmin lisätulojen verotuksen vaikutus näkyi yrittäjissä. Heistä 43 prosenttia totesi rajoittaneensa työntekoaan, koska lisätuloja verotetaan kireämmin.
Vastaukset hajosivat hieman myös tuloluokittain. Vähiten lisätulojen verotuksen vaikutus koettiin 3 001–4 000 euroa kuukaudessa ja 4 001–6 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien parissa. Heistä 32 prosenttia totesi rajoittaneensa työntekoaan verotuksen takia. Yli 6 000 euroa kuukaudessa ansaitsevista näin vastasi kuitenkin peräti 40 prosenttia. Samaa mieltä oli myös liki 40 prosenttia 2 001–3 000 euroa kuussa ja alle 1 000 euroa kuussa ansaitsevista.
Kyselyn tulos on herättänyt keskustelua twitterissä. STTK:n elinkeinoasioiden päällikkö Antti Aarnio toteaa tuloksen yllättäneen STTK:ssa. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta vastaa, ettei pidä kyselyitä järin luotettavina tällaisen tutkimisessa, koska kukaan ei tiedä omaa työntarjonnan verojoustoaan.
– Mielenkiintoista olisi toki tietää, miksi joku ilmoittaisi rajoittaneensa työntekoaan verotuksen vuoksi, jos ei näin ole oikeasti tehnyt, Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen vastaa.
Akavan pääekonomisti Eugen Koevin mukaan Akava on esittänyt samaa lisätulojen verotuksen vaikutuksista jo pitkään.
– Hyvä kun muuallakin huomataan, hän toteaa.
Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työikäisten (18–64-vuotiaiden) parissa. Kyselyyn vastasi 1 431 työikäistä henkilöä ympäri maata. Kysely toteutettiin sähköisesti.