Yleistä asevelvollisuutta tarvitaan koko Suomen puolustamiseen eikä tarvetta nykyisen järjestelmän muuttamiselle ole, kenraali Jarmo Lindberg toteaa Savon Sanomien mielipidekirjoituksessaan.
Muun muassa Ruotsissa ja Norjassa on ammattiarmeijat ja lisänä niin sanottu valikoiva asevelvollisuus. Esimerkiksi Ruotsissa sodan ajan joukkojen vahvuus on noin 50[nbsp]000 sotilasta. Vuosittain noin 90[nbsp]000 henkilön ikäluokasta pyritään palvelukseen saamaan noin 4[nbsp]000 asevelvollista.
Puolustusvoimien komentaja Lindberg muistuttaa, että Ruotsin ja Norjan asevoimien kriisin ajan joukkovahvuudet ovat yhteenlaskettuinakin alle puolet Suomen puolustusvoimien sodan ajan vahvuudesta.
– Suomen eduskunnan viime vuonna hyväksymässä puolustuselonteossa linjattu sodan ajan joukkojemme lisäys viidelläkymmenellä tuhannella 230 000:sta 280 000 sotilaaseen vastaa Ruotsin sodan ajan joukkojen kokonaismäärää, hän huomauttaa.
Komentajan mukaan naapurimaiden valikoivuuteen perustuvilla asevelvollisuusjärjestelmillä tuotettavien joukkojen kokonaismäärät ovat Suomen tarpeisiin nähden täysin riittämättömät. Lindberg toteaa nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän toimivan hyvin.
– On tärkeää vakuuttua myös siitä, että mahdollisesti keskusteluun tuotavat vaihtoehtoiset tavat tuottaa riittävät sodan ajan joukot koko Suomen puolustamiseksi ovat toteuttamiskelpoisia ja kustannustehokkaita. Naapurimaidemme valikoivat ratkaisut eivät numeroiden valossa tätä takaa.
Jarmo Lindbergin mukaan puolustusvoimat seuraavat aikaansa ja asevelvollisten koulutusta kehitetään.
Hän mainitsee esimerkkinä vastikään Puolustusvoimissa käynnistetyn laajan Koulutus 2020 -ohjelman. Sillä asevelvollisten koulutusjärjestelmää kehitetään vastaamaan myös ensi vuosikymmenen vaatimuksia.
– Uudistukset eivät kuitenkaan muuta sodan ajan joukkojen tuottamisen perusasetelmaa, kenraali sanoo.