Sadoittain venäläisiä varusmiehiä on antautunut Ukrainan Kurskiin elokuun 6. aloittaman yllätyshyökkäyksen seurauksena. Monet antautuneista venäläissotilaista ovat kokemattomia ja elokuun alun taistelu oli heille ensimmäinen. Aiheesta uutisoi The New York Times.
Ukraina hyökkäys Venäjän puolelle oli ensimmäinen Venäjän rajojen ylitys sitten toisen maailmansodan. Rajaa puolustivat pääosin nuoret, asevelvolliset venäläissotilaat, jotka oli aseistettu vain kuukausia aiemmin. Moni heistä antautui heti tai hylkäsi asemansa. Osa on kertonut haastatteluissa riittämättömästä koulutuksesta ja varustelusta.
Yksi sotilaista kertoo piilotelleensa metsässä kolme päivää oksien ja lehtien alla ennen antautumistaan. Hän sanoo, ettei koskaan uskonut Ukrainan hyökkäyksen tapahtuvan.
Sotilaiden mukaan he varoittivat venäläiskomentajia Ukrainan tykistön vahvistumisesta muutama päivä ennen elokuun alun hyökkäystä. Komentajat eivät kuitenkaan reagoineet tähän.
– Raportoimme komentajille, mutta he eivät reagoineet, kertoo Ukrainan vangiksi päätynyt venäläinen varusmies.
– He sanoivat: No, emme voi asialle mitään, nuori varusmies sanoo komentajien vastanneen.
Venäjän armeija koostuu kahdesta tasosta: nuorista asevelvollisista varusmiehistä, jotka aloittavat palveluksensa lukion jälkeen sekä paremmin palkatuista vapaaehtoisista sopimussotilaista, jotka osallistuvat raskaampaan sotimiseen. Ukrainan puolella sotimiseen Venäjä on käyttänyt vanhempia ja kokeneempia sotilaita sekä vankeja, jotka saavat vastineeksi vapauden, mikäli selviävät hengissä sodasta. Varusmiesten lähettäminen Venäjän ulkopuolelle on lain mukaan kielletty.
Nuorten sotilaiden menetykset Afganistanin ja Tšetšenian sotien aikana herättivät laajaa tyytymättömyyttä venäläisissä. Nyt vastaavaa tapahtuu Ukrainan sodassa ja se voi vaikuttaa myös Venäjän sisäiseen tilanteeseen.
Ukrainalle suuri määrä venäläisiä sotavankeja tuo helpotusta mahdollisen vankienvaihdon myötä. Venäjällä on uskottu aiemmin olevan enemmän ukrainalaisia sotavankeja kuin Ukrainalla venäläisiä. Ukrainalaisten sotavangiksi joutuneiden sotilaiden perheet ovat järjestäneet mielenosoituksia maan pääkaupungissa Kiovassa saadakseen huomiota vankeina oleville läheisilleen. Kurskin hyökkäyksen myötä perheet uskovat vankienvaihdon helpottavan ja heidän saavan perheenjäsenensä kotiin Venäjältä.