Kansainvälinen ympäristöalan järjestö ClientEarth jätti viime viikolla Vaasan hallinto-oikeudelle Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeeseen kohdistuvan valituksen. Korkean profiilin toimillaan mainetta niittänyt järjestö katsoo, että lupa Venäjän ja Saksan välisen kaasuputken rakentamiseen Suomen talousvyöhykkeelle perustuu puutteellisiin tietoihin.
Myös hankkeen todelliset ympäristövaikutukset ovat järjestön mielestä jääneet liian vähälle huomiolle.
Kremlin erityisessä suojeluksessa huolella valmisteltu, vakavia turvallisuushuoliakin herättänyt hanke voisi nyt siis kariutua suomalaiseen oikeusprosessiin. ClientEarthin valitusta ei silti ole taidettu Suomessa juuri noteerata lukuun ottamatta tätä Iltalehden uutista.
Jos kaasuputkihanke kaatuisi tai edes lykkääntyisi, sen lukuisat vastustajat Atlantin molemmin puolin olisivat varmasti tyytyväisiä ja helpottuneita. Moskovassa taas sellaista takaiskua taitaisi olla kovin vaikea niellä.
Nord Stream 2 -hankkeen hyväksyttävyys on kyseenalaistettu lukuisista eri syistä, joista osaan myös ClientEarth on valituksessaan viitannut. Vaikuttaa kuitenkin sangen epätodennäköiseltä, että valitus voisi Vaasan hallinto-oikeudessa johtaa järjestön toivomaan ratkaisuun.
Valitus nimittäin koskee käytännössä vain ja ainoastaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston putkihankkeelle huhtikuussa myöntämää vesilain mukaista lupaa. Kyse on varsin tavanomaisesta luparatkaisusta, joka on täsmällisesti perusteltu ja noudattelee vakiintunutta suomalaista lupakulttuuria tarkoin.
Vaasan hallinto-oikeus tarkastelee lupa- ja hallintopakkoasioita nimenomaan vesilain ja ympäristönsuojelulain kannalta. Aluehallintoviraston kaasuputkiprojektille myöntämä lupa perustuu juuri niihin.
ClientEarthin valituksensa tueksi esittämien perustelujen kenties painavin osa ei itse asiassa liitykään niihin seikkoihin, joiden pohjalta vesilain mukainen lupa Suomen talousvyöhykkeelle on myönnetty, vaan yleisempiin näkökohtiin.
Järjestön mainitsemilla Nord Stream 2:n heijastusvaikutuksilla esimerkiksi EU:n kaasumarkkinoihin tai unionin Venäjä-suhteeseen ei kuitenkaan voi olla minkäänlaista vaikutusta hallinto-oikeuden harkintaan.
Siksi ClientEarthin valitukselle on kovin vaikea ennustaa menestystä.
Riippumatta siitä, mitä Vaasan hallinto-oikeus aikanaan päättää, vuonna 2008 perustetun säätiömuotoisen ClientEarthin toiminta on erinomainen esimerkki tuomioistuinaktivismiksi kutsutusta modernista ja tulevaisuudessa todennäköisesti yleistyvästä keinosta vaikuttaa ympäristökysymyksiin.
Hallinto-oikeudessa käsiteltävän valituksen ensisijainen tarkoitus ei siis välttämättä olekaan Nord Stream 2:n kampittaminen sinänsä, vaan pikemminkin maksimaalisen näkyvyyden saavuttaminen sille kritiikille, jota järjestö haluaa putkihankkeeseen kohdistaa.
Jos Suomi olisi halunnut kaataa Nord Stream 2:n, sen olisi pitänyt tapahtua poliittisella tasolla. Pääministeri Juha Sipilän hallitus kuitenkin päätyi jo huhtikuussa odotetusti näyttämään kaasuputken Suomen talousvyöhykkeelle sijoittuvalle 374 kilometrin osuudelle vihreää valoa.
Suomi onkin ollut jääräpäisesti suhtautuvinaan kaasuputkihankkeeseen yksinomaan taloudellisena projektina. Arviot sen muodostamista turvallisuusuhista ja poliittisista taustamotiiveista, joista esimerkiksi kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) on varoitellut, hallitus on kerran toisensa jälkeen sivuuttanut.
Samaan aikaan useissa muissa EU-maissa Nord Stream 2:n toteutumisen tielle ollaan kasaamassa uusia kiviä. Myös Yhdysvaltain äänenpainot hanketta kohtaan ovat muuttuneet viime kuukausina entistä kielteisemmiksi. Venäjän kannalta strategisesti tärkeän hankkeen toteutuminen näyttääkin olevan yhä vakavammin vaakalaudalla riippumatta siitä, kuinka Vaasan hallinto-oikeudessa arviolta noin vuoden kestävä valitusprosessi lopulta päättyy.
Hankkeen lykkääntyminen hamaan tulevaisuuteen ei muuten välttämättä olisi vallitsevissa oloissa Suomenkaan kannalta erityisen huono uutinen.