Eduskunnan talousvaliokunta sai valmiiksi mietinnön hallituksen lakiesityksestä, jonka avulla halutaan ehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista sekä hillitä liiallista luotonantoa erityisesti taloyhtiöille.
Valiokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen kertoo, että kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti jo noin 20 vuoden ajan.
– Pitkän nollakorkokauden jäätyä taakse asuntolainojen korkojen nousu kiristää ihmisten taloutta ja arkea varsinkin, kun samanaikaisesti nousevat myös muut arjen kustannukset, kuten sähkö, ruoka ja bensa, Grahn-Laasonen toteaa Twitterissä.
Lakiesityksessä uusien asuntolainojen takaisinmaksuaika rajataan enintään 30 vuoteen, ja taloyhtiölainat voivat olla jatkossa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta.
– Säännöksissä on joustovaraa niin, että luotonantaja voi sekä asuntoluottojen että taloyhtiöluottojen osalta poiketa enimmäistakaisinmaksuajasta kymmenessä prosentissa luotonannostaan. Myös maksujärjestelyt luoton myöntämisen jälkeen ovat mahdollisia.
Talousvaliokunta pitää perusteltuna myös sitä, että kuluttajaluotonantajien valvonta keskitetään Finanssivalvonnalle. Sääntely ei pidä sisällään “tulosidonnaista enimmäisvelkasuhdetta”, eli niin sanottua asunnonostajan velkakattoa.
Grahn-Laasosen mukaan hallituksen lakiesityksen keinot ovat ”maltillisia, eivätkä toki ratkaise kaikkia ongelmia”.
– Valiokunta pitää tärkeänä mm. positiivisen luottotietorekisterin onnistunutta käyttöönottoa ja on toistuvasti korostanut myös oman talouden hallinnan ja talouskasvatuksen merkitystä, Sanni Grahn-Laasonen toteaa.
Kotitalouksien velkaantuneisuus on Suomessa kasvanut lähes yhtäjaksoisesti noin 20 vuoden ajan ja noussut historiallisen korkeaksi. Mm. vakuudettomat kulutusluotot, taloyhtiölainat ja osin myös asuntolainat ovat vaikuttaneet velkaantumiseen. Maksuhäiriöt ovat yleistyneet. (ketju)
— Sanni Grahn-Laasonen 🇺🇦 (@sannigrahn) January 18, 2023