[vc_row][vc_column][rev_slider slidertitle=”iivonen-korona-01″ alias=”iivonen-korona-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Kun koronan toinen aalto koettelee Suomea, kynnys etäopetukseen siirtymisessä on ollut paikoin korkea. Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen näkee päättäjien ratkaisuissa viisautta.
Maaliskuussa Valtioneuvoston linnassa järjestettiin tiedotustilaisuus. Vakavailmeiset päättäjät kertoivat Suomen ottavan käyttöön valmiuslain. Samassa yhteydessä kerrottiin koulujen siirtyvän etäopetukseen. Harrastuspaikat menivät kiinni. Suomi sulkeutui.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Esa Iivonen on seurannut läheltä koronakriisin vaikutuksia. Hän johtaa myös sosiaali- ja terveysministeriön asettamaa työryhmää, joka julkisti kesäkuussa ensivaiheen raporttinsa epidemian vaikutuksista lapsiin ja nuoriin.
Toinen raportti on jo kirjoitustyön osalta valmis ja se on tarkoitus julkistaa tammikuussa.
Miten arvioit koronavuoden opetuksia, kun verrataan päättäjien keväällä ja syksyllä tekemiä ratkaisuja?
– Ensinnäkin meillä on tiedostettu nyt hyvin vahvasti koulun ja koulunkäynnin laaja-alainen merkitys, sanoo Iivonen.
Koulu ei ole pelkästään oppimispaikka, vaan samalla merkittävä lasten ja nuorten sosiaalinen kasvuympäristö. Lähiopetukseen liittyvä vuorovaikutus ja oppilaiden väliset sosiaaliset suhteet – etäopetuksessa nämä kiistatta vaarantuvat tai niitä on ainakin selkeästi vaikeampi toteuttaa.
Suomessa on yli 2000 peruskoulua, joissa opiskelee yli puoli miljoonaa oppilasta sekä työskentelee tämän lisäksi iso joukko opettajia ja muuta opetushenkilöstöä.
Koronaepidemian iskettyä maaliskuussa Suomeen koulujen sulkeminen viruksen leviämisen estämiseksi tuntui järkevältä ja loogiselta.
Kevään mittaan tuli esiin kuitenkin entistä enemmän tutkimuksia ja tietoa siitä, että lapset sairastuvat koronavirukseen harvoin vakavasti ja tartuttavatkin sitä aikuisia vähemmän.
Koulut päätettiinkin avata keväällä reiluksi pariksi viikoksi ennen kesälomia, vaikka asia herätti monissa myös huolta ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ vastusti sitä näkyvästi.
Sittemmin ilmeni, ettei koulujen avaaminen keväällä kasvattanut kuitenkaan tartuntojen määrää.
Jo keväällä ryhdyttiin valmistelemaan perusopetuslain muutosta, joka mahdollistaisi tarvittaessa lähi- ja etäopetuksen vuorottelun. Kynnys etäopetukseen siirtymisessä on ollut syksyn mittaan silti korkea.
Lähinnä vasta loppuvuodesta – koronaepidemian leviämisen kiihtyessä – alueilla on tehty tähän liittyen ratkaisuja. Myös yksittäisiä kouluja on siirtynyt lisääntyneiden korona-altistusten myötä etäopetukseen.
– Nyt on menty paljolti näillä alueellisilla rajoituksilla, jotka liittyvät tautitilanteeseen, toteaa Iivonen.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1608713202345{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider slidertitle=”iivonen-korona-02″ alias=”iivonen-korona-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
Pk-seudun päättäjille kiitosta
Joulun alla pääkaupunkiseudulla – jossa koronavirus on levinnyt eniten – käytiin osin repivääkin keskustelua, jossa vaadittiin yläkoulujen siirtymistä etäopetukseen. Monet näkivät tässä mahdollisuuden myös omaehtoiseen karanteeniin, mikä olisi voinut vähentää tartuntariskiä joulun pyhinä, kun ihmiset tapaavat toisiaan.
Pääkaupunkiseudulla tähän ei alueellisesti kuitenkaan lähdetty.
Esa Iivonen pitää ratkaisua oikeana ja kiittelee myös pääkaupunkiseudun päättäjiä, miten nämä kykenivät perustelemaan sitä kokonaisvaltaisesti.
– Rajoitukset saattavat tuntua helpoilta ratkaisuilta, mutta jos toimet eivät ole välttämättömiä, negatiiviset vaikutukset kasvavat helposti hyötyjä suuremmiksi.
Iivonen huomauttaa myös, että omaehtoisen karanteenin perusteet eivät olisi välttämättä aukottomat, kun koulu ei ole ainoa ympäristö, missä lapset ja nuoret saattavat tavata toisiaan.
Jos yläkoulut olisivat siirtyneet etäopetukseen, mahdollista olisi myös ollut, että käytäntöä olisi jatkettu pidemmän aikaa, jolloin sosiaaliset ongelmat olisivat korostuneet.
Kouluissa tapahtuva lähiopetus on osoittautunut monille lapsille ja nuorille tärkeäksi myös tilanteessa, jossa liikuntaharrastukset keskeytettiin monin paikoin loppusyksystä koronavirustilanteen pahentuessa.
Taannoisen koronakevään yksi seurauksista oli lasten ja nuorten liikunnan väheneminen ja kunnon huononeminen, kun sekä koulut että harrastuspaikat olivat samanaikaisesti kiinni.
Iivonen on pannut monien muiden tapaan merkille, että kaupunkien tekojääradoilla on riittänyt nyt väkeä, osin ruuhkiksikin asti.
– On tietysti positiivista huomata, että monet lapset ja nuoret pyrkivät liikkumaan tässäkin tilanteessa aktiivisesti.
Kuten koulut eivät ole pelkästään oppimispaikkoja, yhtä lailla harrastukset ovat ”paljon muutakin kuin sitä konkreettista tekemistä” sosiaalisine vertaissuhteineen.
– Lasten ja nuorten harrastustoiminnan rajoituksia on tarkasteltava koko ajan kriittisesti – ovatko ne välttämättömiä, Iivonen painottaa.
Jos rajoitustoimet jatkuvat pitkään, ne vaikuttavat väistämättä myös urheiluseurojen talouteen, mikä luo painetta nostaa harrastusmaksuja. Tämä taas johtaa siihen, ettei kaikilla perheillä ole enää välttämättä varaa rahoittaa harrastuksia.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1608713210042{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider slidertitle=”iivonen-korona-03″ alias=”iivonen-korona-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
Mikä on koulun tehtävä?
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) katsoi joulukuussa julkaistussa raportissaan, että oppilaiden tuen tarve ja kuormitus kasvoivat kevään etäopetuksen aikana eikä näihin kyetty riittävästi vastaamaan.
Perheiden erilaiset valmiudet tukea lapsiaan korostuivat ja etenkin oppimisvaikeuksista kärsivät, syrjäytymisvaarassa olevat tai ei-suomea äidinkielenään puhuvat olivat keväällä muita vaikeammassa asemassa.
Etäopetukseen liittyvät ongelmat ovat saaneet osan ihmisistä pohtimaan kuitenkin myös sitä, mikä on koulun tehtävä ja vastuu esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tukemisessa, kun meillä on tähän liittyviä muitakin palveluja yhteiskunnassa.
Esa Iivonen korostaa, ettei koulun tehtävä pelkisty vain opetukseen tai sosiaalisiin suhteisiin, vaan nostaa esiin oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut, joihin kuuluvat myös esimerkiksi koulupsykologi ja -kuraattori.
– Suomi on siitä esimerkillinen maa, että meillä on olemassa tämä oppilas- ja opiskelijahuoltojärjestelmä ja se on tuotu sinne lasten ja nuorten kasvuympäristöön. Jos lapsella on huolta tai murhetta, hän voi mennä sinne kesken koulupäivän ja ne ovat siinä saatavilla arjessa.
Kevään etätyöjakso heikensi näiden palvelujen saatavuutta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan kouluterveydenhuollon käyntejä oli 60-80 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
THL:n mukaan näytti myös siltä, että muualla maassa supistettiin palveluja jopa enemmän kuin Uudellamaalla, jossa epidemiatilanne oli pahin.
Vaikka syksystä lähtien koululaiset ovat olleet pääsääntöisesti lähiopetuksessa, tilannetta on vaikeuttanut ainakin joillain alueilla se, että koronaviruksen jäljitystyöhön on siirretty ihmisiä opiskelija- ja kouluterveydenhuollosta.
– Mielenterveyteen liittyen on varmasti paljon asioita vielä piilossa, minkä purkamisessa oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut ovat aivan keskeisessä roolissa. Jos näitä ei resurssoida riittävästi ja tuen piiriin pääseminen pitkittyy, ongelmat ehtivät kumuloitua. Toivottavaa tietysti olisi, etteivät mielenterveyden pienet pulmat ehtisi kasvaa isoiksi.
Itsetuhoisuutta, masentuneisuutta, yksinäisyyttä. Näitä tulee ilmi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimesta sekä chatista.
Esa Iivosen mukaan etäopetusjakson vaikutukset heijastuvat näihin osaltaan, mutta tilanne olisi tällä hetkellä paljon vaikeampi, jos lähiopetukseen ei olisi palattu.
Iivonen arvioi, että edessä on kuitenkin vuosien hyvinvointikriisi senkin jälkeen, kun koronaepidemian akuutti vaihe on kesään mennessä toivottavasti selätetty.
– Koronakriisin jälkihoito kestää varmasti vielä vuosia. Mielenterveyspalveluiden kasvava tarve voi näkyä usean vuoden ajan.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]