Koronaviruspandemian geopoliittisista seurauksista on esitetty viime kuukausina ristiriitaisia arvioita. Jotkut ovat ennustaneet koko maailman muuttuvan peruuttamattomalla tavalla, kun taas toiset kiirehtivät mahdollisimman pikaista paluuta pandemiaa edeltäneeseen arkeen.
Münchenin turvallisuuskonferenssia – yhtä kansainvälisen politiikan merkittävimmistä keskustelufoorumeista – viimeiset kymmenen vuotta johtaneen suurlähettiläs Wolfgang Ischinger ei pidä paluuta aiempaan ”normaalitilaan” realistisena vaihtoehtona.
– Uskon, että tällä kriisillä on taipumus kiihdyttää ja kärjistää jo ennen kriisin puhkeamista vallinneita tendenssejä ja trendejä – myönteisiä ja kielteisiä, Saksan ulkoministeriön valtiosihteerinä sekä suurlähettiläänä Washingtonissa ja Lontoossa aiemmin toiminut, Ischinger sanoo kreikkalaislehti I Kathimerinille.
Negatiivisia trendejä on Ischingerin mukaan valitettavasti nähtävissä huomattavasti positiivisia enemmän. Niistä esimerkkeinä hän mainitsee kansainvälisen järjestelmän sirpaloitumisen, liberaalin maailmanjärjestyksen rapautumisen, transatlanttisten suhteiden kriisiytymisen ja Euroopan unionin sisäiset vaikeudet.
– Suurin huoleni kohdistuu demokratian kriisiin. Sekä tietyissä EU-maissa että tietenkin myös globaalisti esiintyy nähdäkseni voimakasta pyrkimystä opposition tukahduttamiseen, yhä uusien autoritaaristen toimintamallien käyttöönottoon ja sellaisten rajoitusten asettamiseen, joihin terveyskriisi tai säännökset eivät anna perusteita, hän toteaa.
”Eurooppa tarvitsee USA:ta”
Aiemmin olisi Ischingerin mukaan ollut ilmeistä, että koronaviruspandemian torjunta ja kriisin jälkitoimet olisivat tapahtuneet Yhdysvaltojen johdolla. Nyt tilanne on kuitenkin radikaalisti toinen.
– USA:lla ja Donald Trumpin hallinnolla ei ikävä kyllä ole nyt aikomustakaan näyttää tietä ulos kriisistä – eivätkä ne ole osoittaneet siihen minkäänlaista mielenkiintoa tai kykyä, Ischinger sanoo.
Tässä tilanteessa EU on hänen mukaansa käytännössä omillaan. Paluuta entiseen transatlanttiseen suhteeseen, jossa Yhdysvallat johtaa eurooppalaisia liittolaisiaan ja puolustaa niitä amerikkalaisten veronmaksajien kustannuksella, ei hänen mukaansa kannata haikailla siinäkään tapauksessa, että maan presidentiksi nousisi demokraattipuolueen Joe Biden.
– Uskon, että ne ajat lienevät joka tapauksessa takanapäin, ja Trumpin hallinnon käyttäytyminen tässä kriisissä vain kiihdyttää kehitystä. Suhde tulee toivon mukaan olemaan oikein hyvä ja läheinen, mutta meidän eurooppalaisten on varmasti kannettava siinä nykyistä suurempi osuus taakasta. Tämä ei koske yksinomaan sotilasmenoja, joka on itsestään selvä esimerkki, vaan myös esimerkiksi Lähi-itää ja Afrikan kriisin heijastusvaikutusten selvittelyä. Ischinger toteaa.
Hän pitää selvänä, että Eurooppa ei tulisi toimeen ilman Yhdysvaltoja ja Natoa.
– En lukeudu koulukuntaan, joka uskoo, että voimme hankkiutua eroon pelotteesta ja Naton antamasta suojasta. Tällä hetkellä ei ole mitään keinoa, jolla me EU:ssa kykenisimme ilman USA:ta puolustautumaan sotilaallisesti kaikkia mahdollisia uhkia – myös ydinuhkaa – vastaan, hän painottaa.