Kiinan Australian suurlähettiläs Cheng Jingye on uhannut maata epäsuorasti tuoteboikotilla, kertoo The Washington Post. Äänenpainot ovat olleet kireitä sen jälkeen, kun Australia ehdotti huhtikuussa kansainvälistä tutkintaa koronaviruspandemian alkuperän selvittämiseksi.
– Tavalliset ihmiset saattavat kysyä: miksi meidän pitäisi juoda australialaista viiniä? Miksi syödä australialaista pihviä, Cheng vihjasi haastattelussa viikko sitten.
Maanantaina Australian ulkoministeri Marise Payne tuomitsi Kiinan yrityksen kiristää maata taloudella ja toisti vaatimuksensa maailmanlaajuisesta koronatutkinnasta. Myöhemmin viikolla Kiinan pääkonsuli saapui yllättäen Australian terveysministerin tiedotustilaisuuteen väittelemään maansa puolesta. Kiinan konsulaattia on myös syytetty diplomaattiprotokollien rikkomisesta sen vuodettua henkilökohtaista keskustelua medialle.
Vuonna 2015 solmitun vapaakauppasopimuksen jälkeen maiden suhteet ovat heikentyneet selvästi. Kiinaa on syytetty sotkeutumisesta ja vakoilusta Australian politiikassa, ja Australia on myös asettanut kiellon kiinalaiselle teknologiajätti Huaweille. Kiina ostaa silti 87 miljardilla dollarilla australialaisia vientituotteita ja kiinalaiset opiskelijat tuovat maahan lukukausimaksujen muodossa peräti 12 miljardia dollaria vuodessa.
– Se mitä suurlähettiläs ja hänen virkailijansa ovat tehneet on kiihdyttänyt narratiivia, että Kiina ei ole ystävä, heihin ei voi luottaa, että he ovat kiusaajia, sanoo tiedustelun ja turvallisuuden parlamentaarisen komitean puheenjohtaja Andrew Hastie.
Kiina on käyttänyt taloudellista reagointia aiemmin muidenkin maiden kanssa. Ihmisoikeusaktivisti Liu Xiaobon saatua Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2010, Kiina vastasi estämällä lohituotteiden maahantuontia satojen miljoonien arvosta kuuden vuoden ajan. Vuonna 2012 Japanin ja Kiinan merenkulkukiista iski pahoin Toyotan ja Nissanin automyyntiin, Etelä-Korea puolestaan menetti joidenkin arvioiden mukaan puoli prosenttia kansantuotteestaan boikoteissa sen hyväksyttyä yhdysvaltalaisen tutkajärjestelmän vuonna 2017.
Kiinan toimet ovat herättäneet Australiassa voimakasta keskustelua ja myös puolueiden yhteisen vastareaktion.
– Jos suurlähettilään huomiot oli tarkoitettu pyyhkimään pois tunteilut ja rohkaista bisnesmaailmaa kääntämään hallituksen tulokulmaa, ne oli aseteltu huonosti. Todellakin, he ovat saavuttaneet täsmälleen päinvastaisen tuloksen, sanoo Australian politiikkainstituutin Kiina-asioiden johtaja Michael Clifton.