Juhlapuheissa Suomen kilpailukyvyn tekijöistä vallitsee Optiscanin toimitusjohtajan Jarmo Reunasen mielestä konsensus. Työn hintaa pidetään korkeana, mutta infrastruktuurin vakauden, koulutuksen tason ja hedelmällisen innovaatioilmapiirin uskotaan pitävän maamme kilpailukykyisenä.
– Maailmantalouden ajauduttua lamaan kuva Suomen kilpailukyvystä ja talouden potentiaalista on kuitenkin paljastunut toisenlaiseksi, Reunanen kirjoittaa Teknologiateollisuuden Toimitusjohtajablogissa.
Nokian tuottaessa kansallista hyvinvointia Suomen talouspoliittinen ilmapiiri passivoitui hänen mukaansa huomaamatta, eikä koulutus- ja yrityspolitiikkamme tuottanut riittävästi innovaatiohakuisia kasvuyrityksiä.
– Kun Suomessa ja Ruotsissa perustettiin vuonna 2005 uusia yrityksiä asukasmäärään suhteutettuna liki saman verran, syntyi niitä viisi vuotta myöhemmin Ruotsissa jo lähes kolme kertaa enemmän, hän muistuttaa.
Vuoden 2008 jälkeen Suomen viennin kehitys suhteessa kilpailijamaihin on hänen mukaansa romahtanut 40 prosenttia. Suomen haasteet ovat hänen mielestään rakenteellisia, eivätkä seurausta maailmantalouden suhdanteista.
– Suomen nousun taustalle tarvitaan vahva kansallinen visio, joka rakentuu koulutukseen investoimiseen, korkean jalostusasteen yritystoiminnan tukemiseen ja innovaatiohautomoiden kehittämiseen. Talouspolitiikkamme on pystyttävä luomaan silta maailmatalouden kasvumarkkinoiden ja uuden suomalaisen innovaatio-osaamisen välille. Esimerkiksi Tekes ja Finnvera ovat osoittaneet, että meillä on siihen taito ja resurssit, Reunanen toteaa.