Lyhyessä ajassa on käynyt ilmeiseksi, että maailmanjärjestyksen muutos on dramaattinen ja vääjäämätön. Näin arvioi tunnettu amerikkalaistutkija Andrew A. Michta.
Moni asiantuntija näyttää Michtan mukaan uskovan, että kansainvälisen järjestelmän muutokset ja toisen maailmansodan jälkimainingeissa perustettujen instituutioiden haurastuminen olisivat ohimenevä ilmiö, jonka jälkeen entinen sääntöperustainen maailmanjärjestys palaa uudelleen voimaan.
Todellisuus on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistuneen Michtan mielestä kuitenkin hyvin toisenlainen.
– Vallan globaali uusjako, Kiinan taloudellisen ja sotilaallisen voiman nousu sekä suurvalta-asemaansa takaisin tavoittelevan Venäjän geostrategiset vaatimukset merkitsevät paluuta valtioiden keskinäisen kilpailun leimaaman suurvaltapolitiikan perusasioiden äärelle, hän ennustaa The American Interest -lehden julkaisemassa artikkelissa.
– Globaalin liberalismin aika on ohi. Se oli hieno matka niin kauan kuin sitä kesti, mutta nyt on heräämisen aika.
Andrew Michta on entinen Yhdysvaltain laivastoakatemian professori. Nykyisin hän toimii kansainvälisten suhteiden ja turvallisuuspolitiikan laitoksen dekaanina George C. Marshall European Center -instituutissa Saksassa.
Läntisten demokratioiden nykyisen ahdingon syynä ovat Andrew Michtan mukaan olennaiset virhearviot siitä, mikä painaa kansainvälisessä järjestelmässä eniten. Tämä on hänen mielestään syytä avoimesti tunnustaa.
– Niin sanottu liberaali maailmanjärjestys ei milloinkaan perustunut johonkin väistämättömään prosessiin, josta seuraisi valistunut valtioviisaus, hän sanoo.
Eurooppa ei ole valmis
– Liberaalin demokratian nousu oli pikemminkin sivutuote Yhdysvaltain noususta maailman voimakkaimmaksi valtioksi toisen maailmansodan jälkeen. USA:n asema maailman johtavana demokratiana tarjosi sille tilaisuuden kyllästää kansainvälinen sääntökirja omilla arvoillaan ja instituutioillaan.
Pehmeästä voimasta ja sääntöperusteisesta järjestelmästä puhutaan edelleen paljon. Kansallinen turvallisuus ja kova voima eivät Andrew Michtan mukaan kuitenkaan ole menettäneet keskeistä merkitystään missään vaiheessa.
Michta uskoo Kiinan kykenevän seuraavien kahdenkymmenen vuoden kuluessa haastamaan USA:n johtoaseman maailmanlaajuisesti.
– Nähtäväksi jää, pystyykö USA välttämään niin sanotun Thukydideen ansan, jossa yhden suurvallan astuminen toisen paikalle johtaa sotaan, hän toteaa.
Taloudellisen ja sotilaallisen tasapainon muutoksen ohjaama valtioiden keskinäinen kilpailu on hänen mukaansa merkittävästi kasvattanut Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen laajamittaisen yhteenoton todennäköisyyttä.
– Jos vastakkainasettelua ei kyetä pitämään aisoissa, se vetänee mukaansa muita keskeisiä toimijoita, kuten Venäjän. Tämä pakottaa Euroopan avainvaltiot toimimaan tilanteessa, jossa maanosa ei ole valmis käsittelemään niin vaikeita valintoja, varoittaa Michta.