Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut monille asiantuntijoille mieleen tuhoisaksi koituneen Neuvostoliiton tunkeutumisen Afganistaniin vuonna 1979. Molempien sotilasoperaatioiden arvioitiin päättyvän nopeasti pääkaupungin valtaamiseen ja vallanvaihtoon.
Afganistanin suurimmalle lentokentälle pudotettiin keskellä talvea satoja laskuvarjosotilaita, joiden tehtävänä oli ottaa Kabul hallintaansa, surmata presidentti ja asettaa maalle uusi hallitus. Panssarivaunut vyöryivät samalla rajan yli.
– On masentavan samankaltaista, kuinka joukko ikääntyviä miehiä Kremlissä teki huonon päätöksen hyökätä Afganistaniin. Ja kuinka toinen ryhmä ikääntyviä miehiä Kremlissä päätti hyökätä Ukrainaan, professori Mark Galeotti sanoo Financial Timesin haastattelussa.
– Molemmissa tapauksissa asevoimat piti hyökkäystä huonona ajatuksena, mutta heidät sivuutettiin, Galeotti jatkaa.
Neuvostoliiton asevoimat jumiutui Afganistaniin vuosikymmeneksi ja menetti noin 15 000 sotilasta ennen vetäytymistään. Ukrainassa Venäjän arvioidaan menettäneen jopa 100 000 sotilasta vain kymmenessä kuukaudessa.
Venäjän on varoitettu valmistelevan uutta keväthyökkäystä mahdollisesti Kiovan suunnalla, vaikka maan asevoimien taistelukyky on heikentynyt merkittävästi.
IISS-ajatuspajan tutkija, prikaatikenraali evp. Ben Barry huomauttaa Venäjän joukkojen kärsivän heikosta taistelutahdosta, johtamisen puutteista ja heikosta yhteistyöstä eri aselajien välillä.
– [Sotilaskaluston määrällä] ei ole mitään merkitystä, jos joukkojen tiedustelu ja johtaminen ovat puutteellisella tasolla, Barry toteaa.