Kaartin jääkärirykmentti isännöi Helsingissä 20. kesäkuuta 2022 alkavan harjoituksen, johon osallistuu suomalaisjääkärien lisäksi myös yhdysvaltalainen kevyt jalkaväkikomppania. Lapissa järjestetyssä Joint Expeditionary Force (JEF) -koulutustapahtumassa on hiottu Ilmavoimien ja Britannian kuninkaallisten ilmavoimien pohjoista yhteistoimintakykyä pohjoisessa.
Uusista harjoituksista tiedotetaan nyt tiuhaan, sillä Puolustusvoimien kansainvälistä koulutusta ja harjoittelua päätettiin toukokuussa täydentää noin 20 harjoituksella. Vajaa puolet näistä harjoituksista on ylijohtaja Janne Kuuselan mukaan kokonaan uusia, vähän yli puolet taas osittain tai kokonaan muutettuja harjoituksia.
Harjoitustoiminnan intensiteetti palautuu hänen mukaansa nyt tasolle, jolla se oli vuosina 2016–2019 ennen koronaviruspandemiaa.
– Vallitsevassa maailmantilanteessa tämä osaltaan viestii Suomen kumppanimaiden vahvaa tahtoa tukea meitä ja osoittaa hyvin konkreettisesti, että ne haluavat tukea maatamme kaikissa tilanteissa, puolustusministeriön puolustuspoliittista osastoa johtava Kuusela sanoo Verkkouutisille.
– Harjoittelu myös vahvistaa puolustuskykyämme, nostaa ennaltaehkäisevää kynnystä ja sujuvoittaa sopeutumistamme toimimaan Nato-maana silloin, kun tavoittelemamme jäsenyys aikanaan toteutuu. Kaikki tämä lujittaa asemaamme näissä olosuhteissa, hän toteaa.
Katse kohti Ahvenanmaata
Harjoittelun palettia Kuusela luonnehtii hyvinkin laaja-alaiseksi. Toiminta kattaa kaikki kolme puolustushaaraa eli maa-, meri- ja ilmavoimat. Myös erikoisjoukkojen kansainvälinen harjoittelu on lähikuukausina näkyvässä roolissa.
– Osa näistä tapahtumista on varsin pitkäkestoisia. Asioita tehdään niin laajalla skaalalla, että mikään yksittäinen elementti ei ehkä erityisesti korostu, hän sanoo.
Runsasta medianäkyvyyttä on saanut osakseen esimerkiksi suomalaisjoukkojen osallistuminen Itämerellä järjestettävään vuosittaiseen Baltops 22 -harjoitukseen, jossa on mukana yhteensä noin 7 500 sotilasta lähes 20 maasta.
Puolustusvoimiemme pääasiallisia harjoittelukumppaneita ovat viime vuosina olleet Ruotsi, Norja, Britannia, Yhdysvallat, Saksa ja Ranska. Tärkeässä roolissa ovat olleet myös harjoitukset Naton sekä Britannian johtaman monikansallisen JEF-joukon puitteissa.
Muutosta aiempaan edustaa Kuuselan mukaan etenkin se, että JEF voi nyt valmistautua varautumaan myös erilaisiin Suomen Ruotsin esittämiin tilanneskenaarioihin.
– Tämä nähdäkseni ilmentää hyvin konkreettista tukea Suomea ja Ruotsia kohtaan. Kun maidemme Nato-jäsenyys aikanaan toteutuu, JEFissä on mukana kymmenen pohjoiseurooppalaista Nato-maata, mikä tehostaa sen toimintaa ja avaa sille uudenlaisia mahdollisuuksia, hän toteaa.
Britannian Helsingin-suurlähettiläs Theresa Bubbear kertoi lokakuussa 2021 Verkkouutisille, että JEF olisi valmis osallistumaan esimerkiksi Ahvenanmaan puolustukseen, jos Suomi sitä pyytäisi.
Sotilaallinen liittoutumattomuus on Kuuselan mukaan rajoittanut tuntuvasti sitä, millaisessa yhteistyössä Puolustusvoimamme ovat voineet olla mukana ja millaista tiedonvaihtoa on ollut mahdollista harjoittaa.
– Nato-jäsenyyden myötä tällaisia rajoitteita, joissa on ollut Nato/ei-Nato-palomuuri välissä, poistuisi paljon, hän korostaa.