Kun Kreml alkaa puhua liennytyksestä, lännellä on ranskalaistutkija Françoise Thomin mukaan taipumus oitis unohtaa kaikki aiemmat ristiriitansa Venäjän kanssa kuin taikaiskusta.
– Heti, kun Venäjä oli paloitellut Georgian vuonna 2008, länsi hurmioitui ”liberaalista” Dmitri Medvedevistä. Ranskan ulkoministeri Bernard Kouchner uskoi, että Medvedev tarjosi maalleen ”lupaavamman” tulevaisuuden – olihan Medvedevin sukupolvi ”jotain aivan muuta kuin Vladimir Putin”, pitkän akateemisen uran Venäjä-tutkimuksen parissa tehnyt Thom sanoo Desk Russie -verkkolehdessä.
Venäjän modernisoinnin nimissä useat länsimaat – Ranska etunenässä – riensivät solmimaan mittavia sotatarvikekauppoja, joiden turvin Vladimir Putin saattoi kehittää nyttemmin ylistämiään ”maailmanlopun aseita”.
Huhtikuussa 2014, kun Krimin laittomasta liittämisestä Venäjään oli kulunut vain muutama päivä, muun muassa vaikutusvaltainen ranskalaissenaattori ja entinen puolustusministeri Jean-Pierre Chevènement kiiruhti vakuuttelemaan Putinin toimien oikeutusta ja kehotti tukemaan tämän visiota Euraasian unionista. Thom muistuttaa Chevènement’in myöhemmin samana vuonna väittäneen, että Putin toimi vain väärinkäsitysten seurauksena – ”väärinkäsitysten, joiden kasautuminen ajan mittaan on johtanut tähän Ukrainan kriisiin, jota kukaan ei alun perin halunnut”.
– Venäjämieliset ja Kremlin propaganda puhuvat aina ”ymmärtämättömyydestä” tai ”väärinkäsityksistä” juuri silloin, kun länsi alkaa nähdä, mistä Moskovan pelissä on todellisuudessa kyse, Thom toteaa.
Venäjällä aletaan hänen mukaansa tietyissä piireissä valmistautua Putinin aikaan tavalla, joka muistuttaa monin tavoin kommunistidiktaattori Josif Stalinin jälkeistä aikaa Neuvostoliitossa.
– Molemmissa tapauksissa hallinnon rikollisia piirteitä kaunistellaan. Ukrainan sotaa arvostellaan, koska se on epäonnistunut – ei siksi, että on rikollista ja laitonta hyökätä naapuriin, joka kieltäytyy alistumasta, Thom sanoo.
– Ukrainan kansakunnan tuhoaminen on tavoite, jota yksikään Venäjän hallitsevan eliitin jäsen ei kyseenalaista. Ilman rehellistä halukkuutta tutkia menneisyyden rikoksia – ei vain Putinin tekemiä vaan myös neuvostoaikana tehtyjä – seurauksena on kuitenkin vain itsevaltiuden jälleenrakentaminen. Historian tutkiskelu on rehellisyyden ja totuuden koulu, ja juuri sitä Venäjä tarvitsee enemmän kuin mitään muuta, hän toteaa.
Putinismin raunioista nouseva Venäjä ymmärtää Thomin mukaan riippuvuutensa Euroopasta, mutta aikoo kompensoida tämän pyrkimällä jälleen kerran mukauttamaan eurooppalaiset eliitit Kremlin tahtoon.
– Siksi lännen on asetettava alusta alkaen tiukat ehdot pakotteiden poistamiselle ja kaupankäynnin uudelleen aloittamiselle, eikä sen pidä antautua tässä asiassa Moskovan houkutuksille. Kaikkien Venäjän naapurimailtaan anastamien alueiden palauttaminen on ainoa uskottava todiste aidosta halusta muutokseen ja hegemonisten tavoitteiden hylkäämisestä Euroopassa, hän painottaa.