Hallitus on tänään torstaina antanut eduskunnalle esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi. Samassa yhteydessä julkistettiin sote-uudistuksen kuntakohtaiset laskelmat.
Vaikutukset vaihtelevat kunnittain, mutta osassa kuntia talous kiristyy merkittävästi. Sote-uudistuksen lisäksi kuntien rahoitukseen vaikuttaa lähivuosina valtionosuusuudistus ja valtionosuuksien leikkaukset.
Valtiovarainministeriö on tehnyt laskelman, jotta muutosten yhteisvaikutuksesta kuntiin saataisiin tietoa. Yhteisvaikutusta on havainnollistettu laskennallisena paineena kunnallisveroprosenttiin.
Kaikkein suurin kunnallisveroprosentin, 8,67 prosenttiyksikön korotuspaine kohdistuu reilun 2 000 asukkaan Miehikkälän kuntaan Kymenlaaksossa, jos kuntakohtaista muutosta ei rajata. Mikäli rajoitin on käytössä, Miehikkälän kunnan veronkorotuspaine jää neljään prosenttiyksikköön.
Rajoitetulla vaikutuksella tarkoitetaan sitä, että kuntakohtainen muutos rajataan enintään +/-400 euroon asukasta kohden sote-rahoituksen osalta.
Pelkosenniemellä Lapissa sen sijaan voitaisiin laskea kunnallisveroprosenttia peräti 10,25 prosenttiyksiköllä ilman rajoitinta. Rajoittimen kanssa veroprosenttia jouduttaisiin nostamaan 0,69 prosenttiyksikköä. Pelkosenniemellä asuu 952 ihmistä.
Jos rajoitin on käytössä, korotuspaine on suurin Rautjärvellä Etelä-Karjalassa, 7,4 prosenttiyksikköä. Rautjärvellä on 3 800 asukasta.
Suuret kaupungit selviävät helpommalla
Helsingin osalta vaikutus on sama rajoittimen kanssa ja ilman sitä. Kunnallisveroprosenttia voitaisiin laskea 0,21 prosenttiyksikköä. Myös Espoossa vaikutus olisi sama kummassakin tapauksessa. Kunnallisveroprosenttiin kohdistuu 1,54 prosenttiyksikön nostopaine.
Vantaalla kunnallisveroprosenttiin kohdistuu 1,02 prosenttiyksikön nostopaine, Tampereella 0,47 prosenttiyksikön, Turussa 1,62 prosenttiyksikön, Oulussa 2,05 prosenttiyksikön ja Rovaniemellä 1,86 prosenttiyksikön nostopaine.
Muutokset tulevat täysimääräisesti voimaan eri vuosina. Laskelma kuvaa tilannetta, jossa kaikki uudistukset ovat kokonaisuudessaan voimassa.
Esimerkiksi sote-uudistuksen ja valtionosuusuudistuksen vaikutuksia tasataan siirtymäjärjestelyillä. Vaikutukset tuntuvat kunnissa porrastetusti 4–5 vuoden aikana. Laskelmassa esitetyt valtionosuusleikkaukset kuvaavat tilannetta vuonna 2017. Uusi valtionosuusjärjestelmä tulee voimaan ensi vuoden alussa.
– Osassa kuntia muutosten yhteisvaikutukset ovat suuria. Meidän pitää varmistaa, että kuntien rahat riittävät tulevaisuudessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin että kuntaan jääviin muihin peruspalveluihin, sanoo liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko (kok.).