Kunnat ja hyvinvointialueet kiertävät kilpailutusvelvoitettaan ostamalla palveluja omistamiltaan inhouse-yhtiöiltä. Kilpailuttamisen välttäminen aiheuttaa vuosittain satojen miljoonien eurojen menetykset veronmaksajille ja paisuttaa inhouse-yhtiöitä, todetaan Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tuoreessa analyysissa.
Analyysi nostaa esimerkkeinä ilmiöstä hankinnat ICT- ja taloushallinnon inhouse-yhtiöistä, jotka olisi pitänyt kilpailuttaa. Korkeimman hallinto-oikeuden lokakuussa 2025 antama ratkaisu, jossa Sarastia menetti inhouse-asemansa, tarkoittaa sitä, että kaikki yhtiöltä kilpailuttamatta tehdyt hankinnat ovat lainvastaisia.
– Inhouse-yhtiöitä käytetään tarpeettoman laajasti, koska kilpailuttaminen koetaan työlääksi. Osa kunnista ja hyvinvointialueista ei käytä lain edellyttämää määräysvaltaa niissä yhtiöissä, joilta ne tekevät miljoonien eurojen hankintoja. Joissain tapauksissa omistusosuus on murto-osan prosentista, eikä kunnalla tai hyvinvointialueella ole nimettyä edustajaa hallituksessa, EVA:n johtava veroasiantuntija ja analyysin kirjoittanut Emmiliina Kujanpää toteaa tiedotteessa.
Analyysi alleviivaa, että inhouse-hankintojen mittaluokka on merkittävä, arviolta seitsemän miljardia euroa vuosittain. Valtiovarainministeriön tilaaman selvityksen mukaan palveluiden kilpailuttaminen toisi julkiselle sektorille satojen miljoonien eurojen vuotuiset säästöt.
– Julkisen talouden kurimuksessa ei ole varaa järjestelyihin, joissa kilpailutuksia kierretään systemaattisesti ja veronmaksajien eurot ohjautuvat suljetun inhouse-ekosysteemin ylläpitämiseen, Kujanpää korostaa.
Kujanpää pitää ongelmana, että inhouse-markkinoiden kasvu on synnyttänyt tilanteen, jossa julkisyhteisöjen tukipalvelut ostetaan yhtiöiltä, joiden kustannuksia ja tuottavuutta ei käytännössä voi ulkopuolelta seurata. Massiivinen inhouse-hankintojen käyttö heikentää kilpailua ja jarruttaa tuottavuuskehitystä.
– Inhouse-järjestelyistä on tullut keino välttää kilpailutusta. Se ei ole tehokasta verorahojen käyttöä ja samalla päätösvaltaa siirtyy demokraattisesti valituilta päättäjiltä inhouse-yrityksille, Kujanpää sanoo.
Neljä ratkaisua ongelmaan
Kujanpää esittelee analyysissään neljä toimintalinjaa ratkaisuna inhouse-yhtiöiden ja julkisten hankintojen ongelmiin.
- Hankintamenettelyitä tulee keventää, jotta kilpailuttaminen helpottuu sekä kunnille että yrityksille.
- Kilpailu- ja kuluttajaviraston on valvottava hankintalain noudattamista, ja lainvastaisista hankinnoista on seurattava sanktioita.
- Inhouse-yhtiöiden omistusrakenteiden ja sopimusten on oltava julkisia, jotta lain noudattamista ja veronmaksajien rahojen käyttöä voidaan arvioida.
- Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee lisätä hankintaosaamistaan ja hankkia palveluita avoimilta markkinoilta.
Analyysi perustuu Handata Oy:n hankintadataan, eräiden suurten inhouse-yhtiöiden julkisesti saatavilla oleviin asiakirjoihin, Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professori Kirsi-Maria Halosen asiantuntijalausuntoon sekä hyvinvointialueilta saatuihin tietoihin.