Kuntaliiton hallituksen mielestä valinnanvapauden toimeenpanolle on varattava riittävä siirtymäaika. Markkinoiden avautuminen suoran valinnan sote-keskuksille ja suunhoidon yksiköille sekä asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönotto yhtä aikaisesti 1.1.2019 muodostavat suuren riskin palvelujen jatkuvuudelle.
Kuntaliitto pitää perusteltuna valinnanvapausmallin käyttöönottoa asteittain ja samanaikaisesti koko maassa niin yksityisen kuin julkisomisteisen tuotannon osalta. Jotta valinnanvapaus voitaisiin toteuttaa hallitusti, valinnanvapaus ja sen edellyttämä tuotannon yhtiöittäminen pitäisi Kuntaliiton mielestä toteuttaa perustason sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hammashoidon suoran valinnan palveluissa aikaisintaan 1.1.2021 ja laajennettuun perustasoon kuuluvissa palveluissa 1.1.2023.
Kuntaliitto ehdottaa siis valinnanvapauden lykkäämistä kahdella vuodella. Siirtymäkauden aikana palvelusetelin käytön laajentamisella ja henkilökohtaisen budjetin pilotoinnilla voitaisiin Kuntaliiton mukaan hankkia kokemuksia valinnanvapauden lisäämisestä.
Siirtymisaikataulu ei ole mahdollinen
Kuntaliiton mukaan valinnanvapauden lakiluonnoksessa esitetty siirtymisaikataulu ei ole mahdollinen. Laajojen tietojärjestelmämuutosten toimeenpano ja käyttöönotot edellyttävät aiempien kokemusten perusteella 3–5 vuoden siirtymäaikaa.
– Jos laki tulisi voimaan esitetyssä muodossaan vuonna 2019, maakunnan täytyisi aloittaa merkittäviä valinnanvapauteen liittyviä valmistelutoimia jo vuonna 2018. Tällaisia olisivat muun muassa suoran valinnan palveluntuottajien ilmoittautumisten vastaanottaminen vähintään 6 kuukautta ennen lain voimaantuloa, ja asiakkaille valinnanvapaudesta informointi 2 kuukautta ennen lain voimaantuloa. Myös palveluntuottajien kanssa tehtävien sopimusten, tuottajien hyväksymiskriteerien ja hinnoitteluperusteiden olisi oltava valmiina vähintään puoli vuotta ennen lain voimaantuloa. Asiakasseteleihin ja henkilökohtaiseen budjettiin täytyisi tehdä kriteeristöjä, päätöksiä palveluista joissa asiakasseteli otettaisiin käyttöön, huolehtia maksatusjärjestelmistä, Kuntaliiton listaa lausunnossaan.
Kuntaliitto katsoo, että maakunnan mahdollisuudet kantaa järjestämisvastuutaan, toteuttaa palvelujen integraatio ja pitää kustannukset kurissa ovat pieniä, kun perustason palvelut siirtyvät yritysten vastuulle ja markkinaperusteiseen ohjaukseen.
– Malli rajoittaa maakunnan oikeutta päättää palvelujen tuotantotavasta ja ohjata palveluja kokonaisuutena. Erityisesti maksusetelipalvelujen ja asiakassetelipalvelujen tuottajien ohjaus on vaikeaa, Kuntaliiton hallitus toteaa.
Asiakassetelien vähimmäistason määrittely vastoin itsehallintoa
Valinnanvapausmallissa rajoitettaisiin voimakkaasti maakuntien päätösvaltaa säätämällä niille velvoite käyttää asiakasseteliä muissa kuin suoran valinnan palveluissa vähintään 15 prosenttia näiden palveluiden kokonaiskuluista.
Kuntaliitto pitää kiinteää vähimmäistason määrittelyä perusteettomana ja maakuntien itsehallinnollisen aseman vastaisena.
Kuntaliitto pitää hyvänä palvelun tuottajille maksettavaa kiinteää tarveperusteista maksua, mutta huomauttaa, että jos tarvekertoimet ovat puutteellisia, järjestelmä voi kannustaa tuottajaa ohjaamaan suuria kustannuksia tai niitä aiheuttavia asiakkaita maakunnan liikelaitoksen tai jonkun muun palveluntuottajan hoidettavaksi. Kapitaatiomaksu voi myös kannustaa kohdennettuun asiakasvalintaan.
Kuntaliitto katsoo, että kunnille on annettava mahdollisuus omistaa yhtiömuotoisia sote-keskuksia tasavertaisesti maakuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa.
Kuntaliiton mielestä sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauslaki tulee käsitellä kokonaisuutena.