– Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Kunta voi tukea terveellisten valintojen mahdollisuuksia, jolloin yksilön mahdollisuudet edistää omaa terveyttään paranevat, toteaa elintarvikeylitarkastaja Minna Huttunen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Kyselyyn vastanneista kunnista kahdella kolmasosalla on hyvinvointistrategia, mutta näistä vain 59 prosenttia ilmoitti ottavansa ravitsemuksen strategiassaan huomioon.
– Hyvinvointistrategian olemassaolo kertoo siitä, että ravitsemukseen suhtaudutaan kunnassa myönteisesti. Kunnat tarvitsevat ravitsemusasioissa konkreettisia ja helposti toteutettavia keinoja ja vinkkejä, toteaa Huttunen.
Kyselyyn vastasi 86 kunnasta yhteensä 94 eri viranhaltijaa, yleisimmin kunnanjohtaja.
Käytetyin oli kouluruokasuositus
Huttunen huomauttaa, että terveyden edistäminen ennaltaehkäisevillä toimilla on tehokkaampaa ja edullisempaa kuin sairauden hoitaminen.
– Ravitsemus- ja terveyskysymykset pitäisi aina ottaa huomioon ruokapoliittisia päätöksiä tehtäessä.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että suosituksista käytetyin oli kouluruokasuositus. Myös suomalaiset ravitsemussuositukset sekä ravitsemussuositukset ikääntyneille olivat käytössä muita useammin. Suositukset tunnettiin parhaiten niissä kunnissa, joissa oli hyvinvointistrategia.
Erityisen tärkeänä vastaajat pitivät päiväkotien ja koulujen ruuan terveellisyyteen ja houkuttelevuuteen panostamista (70 % vastanneista), kunnan roolia kuntalaisten terveellisen ravitsemuksen edistämisessä (51 %) sekä suositusten noudattamista hankinnoissa (50 %).
Hyvinvointistrategian tehneissä kunnissa oli usein otettu toiminnassa huomioon myös hallituksen lähiruokaohjelma ja luomualan kehittämisohjelma.