Kuolleisuusriski nousi 20 prosenttia – 1990-luvun laman vaikutus näkyy yhä

Suurin riski on laman alussa työttömäksi jääneillä.
Työttömät jakavat leipää Paasikiven aukiolla Helsingissä 20. joulukuuta 1993. LEHTIKUVA / KIMMO MÄNTYLÄ
Työttömät jakavat leipää Paasikiven aukiolla Helsingissä 20. joulukuuta 1993. LEHTIKUVA / KIMMO MÄNTYLÄ

Suomen 1990-luvun aikaisen työttömyyden vaikutukset näkyvät edelleen, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan työpaikan menetys laman aikana lisäsi henkilön kuolleisuusriskiä 10-20 prosentilla niihin, jotka säilyttivät työpaikkansa. Kuolleisuuden riski kasvoi sen perusteella, missä vaiheessa lamaa henkilö menetti työpaikkansa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Laman vaikutukset kuolleisuuteen olivat merkittävästi korkeammat niillä henkilöillä, jotka menettivät työpaikkansa laman ensimmäisinä vuosina (1990–1991). Noina vuosina työpaikkansa menettäneillä on ollut todennäköisesti enemmän haasteita löytää uutta työtä verrattuna niihin työntekijöihin, jotka menettivät työnsä myöhemmin eli vuosina 1992–1994.

– Myöhemmin työpaikkansa menettäneillä myös stigma työpaikan menetyksestä on voinut olla lievempi. Joka tapauksessa työpaikan menetys laman aikana on lisännyt tutkimuksemme mukaan henkilön kuolleisuusriskiä 10–20 prosenttia verrattuna niihin työntekijöihin, jotka säilyttivät työpaikkansa laman iskiessä. Laman vaikutukset näkyvät siis vielä liki 30 vuotta irtisanomisen jälkeenkin, Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij toteaa tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin, että työpaikan menetys on lisännyt riskiä menehtyä iskeemiseen sydänsairauteen (kuten sydäninfarktiin), tartuntatauteihin tai syöpään. Merkittävimmät kuolinsyyt laman aikana työpaikkansa menettäneillä ovat kuitenkin olleet itsemurhat, alkoholiperäiset kuolinsyyt, onnettomuudet, tapaturmat ja väkivaltakuolemat.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tutkijat painottavatkin työnsä menettäneiden ennaltaehkäisevän tuen tarpeellisuutta kuolleisuusriskin pienentämiseksi.

Huhtikuussa julkaistu Etla-muistio ”Suomen 1990-luvun laman vaikutukset kuolleisuuteen näkyvät vielä 2020-luvulla” (Etla Muistio 156) perustuu aiemmin julkaistuun vertaisarvioituun tutkimukseen ”Causally-informative analyses of the effect of job displacement on all-cause and specific-cause mortality from the 1990s Finnish recession until 2020: A population registry study of private sector employees”. Tutkimus on julkaistu Social Science & Medicine -lehdessä.

Tutkimus on tehty yhteistyössä Etlan ja Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa.

Mainos