Verkkouutiset kertoi keskiviikkona, että perhevapaiden tasaamisesta syntyvät kustannukset lankeavat työnantajien maksettavaksi.
– Hallituksen päätös ei ole se, mitä EK on tässä asiassa halunnut. Työnantajien oikeudet ja velvollisuudet uhkaavat mennä sekaisin, ja ylikompensaatioitakin voi tulla, kun muita kuin lakisääteisiä kustannuksia aletaan korvata, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.
Hallitus päätti viime viikolla osana kilpailukykypakettiaan, että työnantajalle maksetaan 2 500 euron kertakorvaus, mikäli työntekijä palaa perhevapaiden jälkeen takaisin saman työnantajan palvelukseen, jolle hän työskenteli ennen perhevapaalle jäämistä. Tarkoituksena on tasata perhevapaista aiheutuvia kustannuksia työnantajien välillä.
Työnantajille korvataan jo nykyisin lähes 70 prosenttia sellaisista vanhempainvapaakustannuksista, jotka voidaan riittävällä tarkkuudella arvioida. Lakisääteiset kustannukset korvataan täysin ja työehtosopimuksista juontuvat kustannukset korvataan pitkälti, mutta sijaisen palkkaamisesta ja perehdyttämisestä ei makseta korvauksia.
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että perhevapaiden tasaamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat 0,04 prosenttiyksikköä eli noin 25 miljoonaa euroa vuodessa.
– Kertakorvauksen hintalapun arviointi on hankalaa, kun sen yksityiskohdat ovat auki. Voi olla, että kustannukset ovat lopulta useita kymmeniä miljoonia vuodessa, Rantahalvari pelkää.
”Tuskin hallituksen tarkoitus”
Alustavasti on kaavailtu, että kustannukset peritään yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksulla. Työnantajan sosiaaliturvamaksua saatetaan siis joutua korottamaan 0,04 prosenttiyksikköä, jotta perhevapaiden tasaaminen saadaan rahoitettua, vaikka hallitus päätti juuri alentaa sosiaaliturvamaksua 1,72 prosenttiyksikköä.
– Jatkovalmistelussa tulee ratkaista yksityiskohdat fiksusti, jotta korvausjärjestelmästä tulee tolkullinen, Rantahalvari toteaa.
Rantahalvarin mielestä tärkeintä on huolehtia siitä, että yksityisen sektorin työnantajat eivät joudu maksamaan julkisen sektorin työnantajien henkilöstökuluja.
– Tällainen subventio tuskin oli hallituksen tarkoitus, sillä koko paketin ideana oli parantaa yritysten hintakilpailukykyä. Ylikompensaation estämiseksi tarvitaan myös täsmennyksiä.
Lopullista mallia siitä, miten perhevapaiden tasaaminen teknisesti toteutetaan, ei ole vielä päätetty. Pohdittavana on muun muassa, maksetaanko kertakorvaus sekä yksityisille että julkisille työnantajille.
Rantahalvarin mukaan kaikki maksunkorotukset pienentävät mahdollisuuksia saavuttaa viiden prosentin yksikkötyökustannusten alennustavoite. Hallitus tavoittelee kilpailukykypaketillaan sitä, että yksityisen sektorin yksikkötyökustannukset alenevat viidellä prosenttiyksiköllä.
Sitä varten hallitus on päättänyt alentaa yksityisten työnantajien sosiaaliturvamaksuja ja heikentää työntekijöiden työehtoja muun muassa leikkaamalla ylityökorvauksia ja sunnuntaikorvauksia sekä muuttamalla ensimmäisen sairauspäivän palkattomaksi.