Raul Castro on keskittynyt Kuuban perustuslain muokkaamiseen sen jälkeen, kun hän luovutti presidenttiyden Miguel Díaz-Canelille viime huhtikuussa. Kyse on tähän asti voimassa olleesta 1976 perustuslain muokatusta versiosta.
Kansalliskokous hyväksyi uuden version 22. heinäkuuta. Julkisen konsultaation jälkeen se asetetaan kansanäänestyksessä, jossa ”sen voidaan turvallisesti olettaa saavan hyväksynnän”, kuten The Economist huomauttaa. Vuoden 1976 perustuslaista 224 artiklasta 113:a on muokattu, 87 lisätty ja 11 poistettu.
Pääasiassa uusi versio vain laillistaa jo tehdyt päätökset, kuten sallii yksityisomistuksen, jonka aiempi perustuslaki kielsi. Kuubassa on jo nyt 600 000 itsensä työllistävää työntekijää. Perustavia muutoksia eli sellaisia, jotka kyseenalaistaisivat kommunistipuolueen yksinvallan tai valtion johtoaseman taloudessa, ei tule. Poistettu on kuitenkin pykälä, jonka mukaan Kuuba etenee kohti kommunistista yhteiskuntaa.
Aikanaan keskitettyä valtaa hajautetaan ja desentralisaatiota lisätään. Presidentinviran haltijan tulee olla 35-60 vuoden ikäinen, virkakausi on maksimissaan kaksi viisivuotiskautta ja osa vallasta siirretään pääministerille, jonka virka palautetaan ensi kerran sitten vuoden 1959. Kuubaan tulee maakuntahallinnot, joiden johtoon parlamentti nimittää kuvernöörit. Näin ollen yksinvaltaisen diktaattorin johtamasta valtiosta siirrytään puoluebyrokraattien johtamaan yksipuoluevaltioon. Kuubalaiset eivät voi jatkossakaan valita suoraan johtajiaan.
Kuuban uusi perustuslaki määrittelee avioliiton ainoastaan kahden henkilön väliseksi mainitsematta sukupuolia. Sosiaaliliberaali politiikka ei uhkaa Kuuban hallintoa, toisin kuin poliittisten vapauksien vaatiminen. Tästä Economistin mukaan kertoo se, että evankelisten ryhmien annettiin mielenosoittaa sukupuolineutraalia avioliittoa vastaan, mutta poliittisia oikeuksia vaativia mielenosoituksia ei sallita.
Yrittämiseen ja vapaisiin markkinoihin Kuuban johto suhtautuu edelleen varsin skeptisesti ja jopa vihamielisesti. Se yhdistää yksityisyritteliäisyyden epätasa-arvoon, korruptioon ja valtionyritysten aseman haastamiseen.
Kuuba on kunnollisen pankkijärjestelmän puuttuessa käteistalous, mikä taas tekee verotulojen keräämisen vaikeaksi. Ainoastaan ne ovat vaurastuneet, jotka ovat onnistuneet saamaan valuutta ulkomaille. Valtion monopoli tukkukaupassa ja niukoista resursseista kilpailevat yritykset vahvistavat mustan pörssin asemaa.
Näiden ongelmien ratkaisemisen sijaan hallitus on päättänyt säädellä vähääkin myönnettyä elinkeinonharjoittamisvapautta. Uudet säädökset kieltävät itsenäisiä elinkeinonharjoittajia, cuentapropistas, tarjoamasta palveluitaan ulkomaalaisille.
Osa uusista säädöksistä on tiukempia kuin koskaan aiemmin. Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli cuentapropista saa toimia vain yhdellä alalla. Ravintoloissa ei saa olla enempää kuin 50 asiakaspaikkaa ja työntekijöiden enimmäismäärä käytännössä rajoitetaan 20 henkeen. Näin hallitus pyrkii suojelemaan omien tappiollisten yritystensä asemaa.