Kuntien tehtävien ja menojen miljardikarsinta on osoittautumassa kimurantiksi asiaksi.
Kokoomuksen kansanedustaja ja Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eero Lehti uskoo, että karsittavaa ja säästöjä kyllä löytyy, jos vain tahtoa riittää.
Lehden mielestä subjektiivista päivähoito-oikeutta tulisi rukata suunniteltuakin enemmän eli hoitovapaalla olon lisäksi myös perheisiin, joissa kotonaolo johtuu työttömyydestä.
– Tämä subjektiivinen päivähoito-oikeus täytyy saada näissä normitalkoissa kyllä todella purettua. En jaksa uskoa, että jos perheessä on kaksi työtöntä, molemmat olisivat koko ajan työtä hakemassa.
Kunnan tulisi Lehden mielestä voida myös harkita, myöntääkö se tällaisissa tapauksissa edes puolipäiväistä hoitopaikkaa.
Lehti pitää järkevänä myös rakennepoliittiseen ohjelmaankin kirjattua pyrkimystä väljentää työntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia kuntasektorilla.
– Monien lähihoitajien kohdalla voi sanoa, että kyllä vanhusta pystyy pitämään kädestä ja ruokkimaan pienemmälläkin koulutuksella.
Henkilöstömenoista säästöjä
Lehden mielestä myös koulujen opetusryhmien koot tulisi saada aidosti kuntien omaan harkintaan ja uskoo, että nykyistä suuremmat ryhmäkoot tulevat myös ”väistämättä harkintaan”.
Perusopetuksen laatukriteereissä suositetaan tällä hetkellä opetusryhmien enimmäiskooksi 20–25:een oppilasta.
– Joissain luokissa on mahdollista mennä 30 oppilaalla, joissain taas 15 oppilastakin on opettajalle taakaksi. Tämä riippuu paljon opettajasta ja oppilasaineksesta, Lehti huomauttaa.
Nykyistä suurempien ryhmäkokojen myötä olisi Lehden mielestä mahdollista säästää myös opettajien palkkauksessa.
– Opettajien osuus on niin suuri kuntien palveluksessa olevista, että jollei siihen joukkoon pystytä puuttumaan, tämän säästötavoitteen toteuttaminen käy kyllä vaikeaksi.
Lehti ei usko, että monilla päättäjillä on valmiutta lähteä ”sahaamaan omaa oksaansa”, kun tarkoitus on karsia esimerkiksi henkilöstömenoista.
– Kunnat eivät ole tottuneet supistamaan menojaan. Päätöksentekijöinä on myös paljon ihmisiä, joiden äänipohja tulee kunnallisilta työntekijöiltä ja jotka ovat itsekin kunnan palveluksessa. Tekisi mieli sanoa, että mitä enemmän kunnanjohtaja saa valtuuksia, sitä parempi lopputulos.
Lehden mielestä hallituksen tulisi ottaa uudelleen harkintaan kuntatyöntekijöiden viiden vuoden irtisanomissuojan purkaminen.
Lehti nostaa esiin myös taannoin tunteita herättäneen ehdotuksen ensimmäisen sairauspäivän karenssista.
– Lakia voisi muuttaa niin, että ensimmäinen sairauspäivä menisi työntekijän piikkiin. Kuntapuolella sairauspäivät ovat kaksinkertaisia yksityiseen sektoriin verrattuna.
Työvoimapalveluihin järkeä
Lehden mielestä kuntalaisten omaa vastuuta voisi lisätä myös terveyspalveluissa. Käyttämättä ja perumatta jääneistä terveyskeskusajoista tulisi määrätä kaikkialla sanktiot ja kuntien vastuulla olevasta aikuisten hammashoidosta tulisi luopua.
Myös työvoimapalveluissa vastuuta tulisi siirtää enenevässä määrin viranomaisilta työttömille työnhakijoille itselleen.
Lehti kannattaa myös sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) avausta vastikkeellisesta sosiaaliturvasta, mutta moittii samaan hengenvetoon työvoimaviranomaisia.
– Tälläkin hetkellä henkilö on velvollinen ottamaan kolmen kuukauden jälkeen vastaan mitä tahansa työtä, mutta käytännössä mitään karensseja ei määrätä. Työvoimaviranomaiset laiminlyövät tässä säännösten noudattamista, koska se on heille mukavaa.