Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tänään keskiviikkona julkaistuun tutkimukseen sisältyy tulos, jonka mukaan Venäjän myönteinen vaikutus Suomen turvallisuuteen on kasvanut. Suomalaisista 14 prosenttia katsoo nyt, että Venäjällä on ”myönteinen vaikutus” Suomen turvallisuuteen, kun edellisvuonna näin ajatteli kuusi prosenttia kyselyyn vastanneista.
Suomalaisista 37 prosenttia katsoo nyt, että Venäjällä on ”kielteinen vaikutus” Suomen turvallisuuteen. Kielteinen prosenttiosuus on selvästi isompi kuin minkään muun tahon (YK, EU, Etyj, Nato, Yhdysvallat) vaikutus Suomen turvallisuuteen. Se on kuitenkin pienentynyt viime vuodesta, jolloin vielä 50 prosenttia suomalaisista katsoi Venäjällä olevan ”kielteinen vaikutus” Suomen turvallisuuteen.
MTS:n tämänvuotisessa kyselyssä vajaa kolmannes eli 31 prosenttia katsoo, että Venäjä ”vaikuttaa sekä myönteisesti että kielteisesti” Suomen turvallisuuteen.
Siinä missä Venäjän myönteinen vaikutus on kasvanut, Yhdysvaltain myönteinen vaikutus on taas kyselyn mukaan vähentynyt. Suomalaisista 16 prosenttia katsoo nyt Yhdysvaltain vaikuttavan myönteisesti ja 22 prosenttia kielteisesti Suomen turvallisuuteen. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 21 prosenttia (”myönteinen vaikutus”) ja 19 prosenttia (”kielteinen vaikutus”). Tänään julkaistussa kyselyssä reilu kolmannes eli 35 prosenttia katsoo Yhdysvaltojen vaikuttavan sekä myönteisesti että kielteisesti Suomen turvallisuuteen.
Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Matti Pesu arvioi, että Yhdysvaltain myönteisen vaikutuksen laskua selittää paljolti uusi presidentti Donald Trump.
— Uutisvirta, mitä sieltä tulee, on ollut vähemmän mairittelevaa.
Mutta entä Venäjä? Pesu arvioi, että Venäjän toimet esimerkiksi Ukrainassa ovat olleet vähemmän tapetilla uutisoinnissa, mikä saattaa selittää asiaa. Tätä tukee toinen havainto MTS:n tutkimuksesta, jonka mukaan Ukrainan tilanne ei huolestuta suomalaisia enää niin paljon. Kun vielä viime vuonna kaikkiaan 59 prosenttia vastanneista oli ”paljon” tai ”jonkin verran” huolissaan Ukrainan tilanteesta, tämänvuotisessa kyselyssä tämä osuus oli laskenut 43 prosenttiin.
— Vaikka Ukrainan sota ja Venäjän toimet siellä koko ajan jatkuvat, asia on jäänyt vähän uutiskatveeseen ja tämä varmaan selittää osin tutkimustulosta, Pesu pohtii.
— Ehkä suomalaiset saattavat miettiä tätä taloudenkin näkökulmasta. Taloussuhteilla (Venäjän kanssa) saattaa olla jonkinlaisia turvallisuutta vahvistavia vaikutuksia, hän jatkaa. Pesu epäröi kuitenkin sitä, että vastanneet pitäisivät Venäjää valtiona itsessään turvallisuutta tai vakautta lisäävänä tekijänä tällä hetkellä.