Yhdysvaltain laivaston tulisi yhdysvaltalaisen sotilasasiantuntijan mukaan vahvistaa merkittävästi läsnäoloaan Itämerellä. Sama koskee hänen mukaansa myös Norjanmerta, Pohjanmerta sekä Pohjois-Atlanttia.
– Laivasto-operaatioiden lisääminen Itämerellä viestisi USA:n järkkymättömästä sitoutumisesta ja loisi liikkuvan voiman, joka kykenisi vastaamaan merellisiin haasteisiin alueella, Atlantic Council -ajatushautomon laivastoasiantuntija, komentajakapteeni Matthew Krull toteaa tuoreessa kirjoituksessaan.
Yhdysvaltain laivaston nykyistä tiiviimpi läsnäolo olisi hänen mukaansa omiaan vahvistamaan Itämeren erityisolosuhteiden tuntemusta. Samalla tarjoutuisi tilaisuus kehittää kykyä yhteisiin operaatioihin Nato-liittolaisten ja kumppanien kanssa.
Krull esittää, että vähintään yksi Yhdysvaltain laivaston risteilijä tai hävittäjä olisi jatkuvasti sijoitettuna Itämerelle. Tarvittaessa alusten määrä nostettaisiin kahteen tai kolmeen.
– Amerikkalaiset risteilijät ja hävittäjät ovat jo osoittaneet kykynsä integroitua osaksi monikansallisia joukkoja, ja näitä kahta alusluokkaa tulisikin priorisoida, hän sanoo.
Myöhemmin Itämerelle voitaisiin hänen mukaansa sijoittaa myös uuden LCS-alusluokan rannikkotaistelualuksia.
Yhdysvaltain sota-alusten läsnäolo parantaisi Krullin mielestä Naton ilma- ja meritilannekuvaa, vahvistaisi ilma- ja ohjuspuolustusta sekä pinta- ja sukellusvenetorjuntaa ja mahdollistaisi laajan kirjon erilaisia operaatioita.
– Tiheät ja jatkuvat merelliset operaatiot myös normalisoisivat ja arkipäiväistäisivät USA:n risteilijä- ja hävittäjätoiminnan alueella.
Läsnäolon lisääminen olisi kuitenkin alkuvaiheessa toteutettava tavalla, jota ei voitaisi tulkita sotilaalliseksi eskalaatioksi, Krull painottaa. Vähitellen laivastojen välinen vuorovaikutus saattaisi hänen mielestään jopa vähentää väärinkäsitysten ja virheellisten tulkintojen mahdollisuutta.
– Rutiinivierailut samoihin maihin ja satamiin tarjoaa myös tilaisuuden rakentaa merellisen toiminnan mahdollistavaa logistiikkaa, hän sanoo.
Jos USA:n sota-aluksia sijoitettaisiin keskeisiin satamiin ja partiointia toteutettaisiin niistä käsin, infrastruktuuria ja satamapalveluja kehitettäisiin vastaamaan Yhdysvaltain laivaston tarpeita. Säännöllinen toiminta myös tiivistäisi suhteita isäntämaihin, millä olisi Krullin mukaan kriisiaikana erityinen arvo.
Laivastotoiminnan lisääminen Itämerellä palvelisi hänen mielestään puolustusministeri James Mattisin linjausta, jonka mukaan Yhdysvaltojen tulee toimia ennustettavasti ja luotettavasti suhteessa kumppaneihinsa, mutta ennakoimattomasti suhteessa vastustajiinsa.
– Yhdysvaltain laivastotoiminnan lisääminen alueella edistäisi elintärkeitä etuja tänä suurvaltakilpailun aikana ja olisi sopusoinnussa USA:n kansallisen turvallisuusstrategian ja puolustusstrategian kanssa, Krull toteaa.