Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan paikallinen sopiminen on edistynyt kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvotteluissa.
Yrityksen vaikeisiin taloustilanteisiin tarkoitettu selviytymislauseke eli niin sanottu kriisilauseke on tehty noin 70 prosenttiin neuvottelutuloksista. Työajan pidentämisestä voisi sopia paikallisesti yli 60 prosenttia EK:n jäsenyritysten palkansaajista, kun kilpailukykysopimus tulee voimaan. Sopimus lisäsi myös merkittävästi työaikapankkien määrää.
Paikallista sopimista ei olla laajentamassa järjestäytymättömiin yrityksiin, kuten oli tarkoitus, koska Suomen Yrittäjät hylkäsi hallituksen kompromissiesityksen luottamusmieskiistassa. Näin ollen yleissitovuuden piirissä olevilla järjestäytymättömillä yrityksillä ei ole jatkossakaan oikeutta hyödyntää työehtosopimuksissa sovittuja joustoja paikallisesti.
Suomen yrittäjien työelämä- ja lainsäädäntöyksiköstä vastaava johtaja Janne Makkula huomauttaa kuitenkin, että säännöllisen työajan osalta vallitsee poikkeus. Työaikalain mukaan säännöllisen työajan järjestelyistä voi sopia luottamusvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja, mikäli yrityksessä ei ole luottamusmiestä.
Makkulan mielestä kilpailukykysopimuksessa sovittu 24 tunnin työajan pidennys on kaiken järjen mukaan säännöllisen työajan pidennys, joten yleissitovaa työehtosopimusta noudattavat yritykset voivat sopia sen järjestelyistä paikallisesti.
– Laki ei tältä osin heikkene, Makkula toteaa.
”Selviytymislausekehan koskee rahaa”
Makkula näkee, että yleissitovuuden perusteella työehtosopimuksia noudattavat yritykset pystyvät todennäköisesti sopimaan myös selviytymislausekkeen alaisista asioista.
– Selviytymislausekehan koskee rahaa. Palkoista ja lomarahoista ei ole lainsäädäntöä, joten ei ole myöskään kieltoa sopia niistä toisin, jos työehtosopimus sen mahdollistaa, Makkula sanoo.
Työehtosopimuksissa määritellään palkkojen vähimmäistaso. Jos selviytymislausekkeella sallitaan joustaminen vähimmäispalkoista alaspäin kriisitilanteissa, näin voidaan tehdä myös järjestäytymättömissä yrityksissä, jotka noudattavat työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella.
Sen sijaan lisä- ja ylityökorvauksista, joista on määräyksiä lainsäädännössä, yleissitovasti työehtosopimuksia noudattavat yritykset eivät voi sopia toisin.
Nykyiset työehtosopimukset eivät tyypillisesti mahdollista ylityökorvausten alentamista paikallisella sopimuksella. Makkula huomauttaa, ettei hän ole nähnyt, mitä työehtosopimuksiin on nyt yksityiskohtaisesti kirjattu, vaikka Suomen yrittäjät on niistä tietoja pyytänyt.
Merkitykselliset asiat luottamusmieslukon takana
EK:n johtajan Ilkka Oksalan mukaan niin sanottu luottamusmieslukko ei ole enää maan tapa, vaan työajan lisäksi keskimäärin 75 prosenttia työehtosopimusten paikallisen sopimisen mahdollisuuksista olisi jatkossa sovittavissa ilman luottamusmiestä. Nyt sovituissa uusissa paikallisen sopimisen mahdollisuuksissa ilman luottamusmiestä sovittavien asioiden suhteellinen osuus pystyy ennallaan.
Makkulan mielestä prosenttiosuus antaa väärän kuvan asiasta. Hänen mielestään prosenttiosuuden sijaan pitäisi katsoa, kuinka vaikuttavista asioista on kyse yrityksen kannattavuuden kannalta.
Ilman luottamusmiestä voidaan sopia esimerkiksi siitä, kuinka monta viikkoa aikaisemmin työvuoroluettelo pitää tehdä ja kuinka pitkä lounastauko on. Sen sijaan esimerkiksi teknologiateollisuudessa työaikapankista ja ylityökorvauksista sopiminen paikallisesti edellyttää luottamusmiestä.
– Merkitykselliset asiat ovat luottamusmieslukon takana, Makkula toteaa.
Suomen yrittäjät päätti hylätä hallituksen kompromissiesityksen, jonka mukaan järjestäytymättömät työnantajat olisi asetettu samalle viivalle järjestäytyneiden kanssa. Kompromissiesityksen mukaan järjestäytymättömässä yrityksessä luottamusmies ei olisi ammattiliiton edustaja, vaikka luottamusmiehen ja vähintään yhden toisen työntekijän täytyisi kuulua samaan ammattiliittoon, jotta yrityksessä voitaisiin sopia työehtosopimuksen mukaisista joustoista.
– On vaikea ymmärtää, että parin henkilön yrityksessä työnantajan pitäisi patistaa työntekijöitä liittymään ammattiliittoon ja heidän pitäisi maksaa siitä, jotta yrityksessä päästäisiin sopimaan paikallisesti, Makkula päivittelee.